Vehviläinen antaisi maakunnille lisää liekaa
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen olisi valmis pohtimaan valtion tiukkaa ohjausta tulevista maakunnista joiltain osin uusiksi. (Kuva: Valtioneuvosto/Sakari Piippo)
Ei toki sotessa, mutta joissain muissa asioissa valtion otetta tulevien maakuntien niskavilloista voisi hieman höllentää. Tätä mieltä on Kajaanissa maanantaina vieraillut kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.
Ministeriöiden johtoa on kierrellyt maakuntia viime viikot vastailemassa kuntapäättäjien kysymyksiin uudistuksen tiimoilta. Yksi arvostelun kohteista on ollut valtion tiukka ohjaus maakuntien päätöksentekoon liittyen.
-Paljon on tullut palautetta esimerkiksi siitä, kuinka tiukasti valtio ohjaa maakuntia. Soten osalta tiukka valtionohjaus on varmasti tarpeen, jotta voidaan turvata yhdenmukaiset sote-palvelut ihmisille.
-Mutta maakuntien kehittämisen ja toimivuuden kannalta voi lakiluonnoksessa olla liiankin paljon yksityiskohtausta ohjausta. Minä olen valmis pohtimaan, onko tarpeen pitää naruja niin tiukalla esimerkiksi valtakunnallisten palvelukeskusten suhteen, arvioi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen tänään Kajaanissa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntajärjestäjä kaukainen haave
Kuntaliiton tiukat kannanotot lakipaketin tiimoilta eivät ole ministeriä yllättäneet. Hyviä huomioita alustavasta lausunnosta löytyy, mutta vaatimus kuntien mahdollisuudesta toimia omistamiensa yhtiöiden kautta sote-palvelujen tuottajana ei vastakaikua saa.
-Kannanoton kriittisyys ei ollut yllätys, sillä Kuntaliitto on pitkin matkaan tuonut esiin kriittisiä näkökantoja valmisteluun liittyen. Kuntajärjestäjä-asia on se, jossa olemme kaikkein kauimpana toisistamme. Nyt on jo linjattu, että sote irrotetaan kuntapohjasta. Siitä on vaikea löytää yhteistä näkemystä, mutta muuten Kuntaliiton lausunnoissa oli paljon huomioitavaa, Vehviläinen arvioi.
Viikonloppuna hallitus tiedotti, ettei pääkaupunkiseutu tule perustuslaillisista syistä saamaan omaa sote-ratkaisua. Sen sijaan alueen kasvupalveluiden erillisratkaisusta hallitus voi neuvotella kaupunkien kanssa. Ministeri Vehviläisen mukaan erillisratkaisu sorvataan yhdessä kuntien kanssa.
-Valmista pakettia ei ole, vaan se on neuvoteltavana. Kasvupalvelujen suhteen käydään piakkoin keskusteluja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa siitä, mikä voisi olla toimintamalli, ministeri Anu Vehviläinen lupaa.
Yhteistyöllä ongelmien kimppuun
Käyttämättä jäävien kuntakiinteistöjen ongelman suhteen Vehviläinen korosti ratkaisumalleja tilanteen hoitamiseksi olevan useita, joista toimivin malli aikanaan valitaan. Oli malli tulevaisuudessa mikä tahansa, niin yksin valtio, maakunnat tai kunnat eivät ongelmaan tartu. Yhteistyön merkitys on suuri.
-Pitää huolehtia siitä, että kunnat saavat asiantuntija-apua ongelman ratkaisemiseen. Kuntien ja palvelukeskusten on pystyttävä ratkaisemaan tyhjilleen jäävien kiinteistöjen ongelmat yhteisvoimin, huomautti Vehviläinen.
Anu Vehviläinen: ”Soten osalta tiukka valtionohjaus on varmasti tarpeen, jotta voidaan turvata yhdenmukaiset sote-palvelut ihmisille.”
Vehviläisen retoriikka (lue: muunnettu totuus) on vastaavaa kuin 2011—2015 kauden ministereiden retoriikka, muunnettu totuus.
Lakiluonnos on kirjoitettu toisin: yhdenmukaisuus palveluissa, tuissa ja asiakasmaksuissa toteutuu vain kunkin maakunnan sisällä. Olisi silti parempi, jos meneteltäisiin kuten ministeri Vehviläinen sanoo.
1) Kuntalehden jutussa Anu Vehviläinen (kesk.): ”Soten osalta tiukka valtionohjaus on varmasti tarpeen, jotta voidaan turvata yhdenmukaiset sote-palvelut ihmisille.”
Samaa yritti peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.)
2) Uusi-Suomi verkossa 26.11.2014: Ministeriltä [Susanna Huovinen] väite – professori kumoaa 50-sanaisella virkkeellä
Lainaus
Ministeri antoi siis ymmärtää, että kansalaisten perustuslaillinen oikeus palveluihin on vahvempi kuin kuntien asukkaiden perustuslaillinen itsemääräämisoikeus, mistä Tuori ja muut oikeusoppineet ovat olleet huolissaan. Sote-esitys siirtäisi kunnilta [18 soaiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymältä, PeL 121 § 4. momentti, pois päätösvallan sosiaali- ja terveysasioissa – niiden keskeisessä tehtävässä – vaikka nämä yhä rahoittaisivat toimintaa.
– Tämä argumentti, joka vetoaa jokaisen oikeuteen saada riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluita on tietysti pätevä siinä tapauksessa, jos voidaan osoittaa, että juuri se malli, jota tarjotaan, parhaiten turvaa nämä sosiaali- ja terveyspalvelut eikä ole sellaista vaihtoehtoa, johon liittyisi vähemmän ongelmia kunnallisen itsehallinnon kannalta ja joka myös vähintäänkin yhtä tehokkaasti takaisia näiden perusoikeuksien toteuttamisen, Kaarlo Tuori kommentoi ministerin lausuntoa Uudelle Suomelle.
Lainaus kiinni
Vertailussa
A) 18 maakunnan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymät nykyisellä valtionosuusjärjestelmällä parannettuna kusannusvastaavuuden ja rahoitusperiaatteen velvoitteiden mukaisesti..
B) Maan hallituksen markkinaehtoinen valtionosuusjärjestelmä, missä oletetaan että laatu paranee vain suurten kaupunkien valinnanvapausmallissa. Maaseutukaupungit, pienet ja keskisuuret kunnat — niiden asukkaat — jäävät niukkenevien valtionosuuksien periferiaksi tiettyjen puolueiden tahtomalla tavalla. Sitä korostaa suora vaalitapa.
_
Julkiselle taloudelle parempi ja perustuslaille ominaisempi vaihtoehto:
18 sosiaali- ja terveyspiirin (sote) verotusoikeudellista kuntayhtymävaltuustoa (Tuori; kunnallinen itsehallinto) kykenevät parempiin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuin Anu Vehviläisen (kesk.) ajama retoriikka.
Edellyttää
1) Parlamentaarinen komitea säätää eduskunnassa lait yhdenvertaisista julkisista palveluista ja niiden laadusta, kuten jonotusajoista kuhunkin palveluun sekä lääkäri- ja hoitajamitoituksesta. Parlamentaarisen sosiaali- ja terveyspalvelujen komitean on lisättävä lääkäreiden ja mm. sosiaalityöntekijöiden koulutusta Suomen Kuntaliiton kuntien ja 18 sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymän kroonisen lääkäripulan poistamiseksi, jolloin yhdenvertaisuus Suomen kuntien kesken turvataan. Vain suora vaalitapa tai valtion rahoitus ei yhdenvertaisuutta takaa, eikä se ole perustuslain tarkoittama kuntamuoto, ”itsehallinto”.
Rahoitusperiaate
Määritelmän tavoin valinnanvapaus luo valtakunnallista ja Suomen kuntien asukkaitten välistä eriarvoisuutta, mikä ei ole Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan mukaista, eikä sen kanssa linjassa olevan Suomen perustuslain kanssa ole mahdollista harmonisoida yhdenveratiseksi markkinoiden luonteen perusteella.
2) Valtion on ryhdyttävä maksamaan sekä Suomen perustuslaista johdetun että Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon rahoitusperiaatteen mukaiset TÄYDET VALTIONOSUUDET LASKETTUNA KUNTAKOHTAISESTI.
— Ei maakuntakohtaisesti, kuten maan hallituksen markkinaehtoisen ”kirikilpailun” valtionosuusmallissa, koska kuntien asukkaitten ja yksilöiden eriarvoisuus suhteessa toisiinsa verataiussa Suomen kuntien kesken, kasvaa perustuslain vastaisesti. Maan hallituksen pääministeripuolueen ajama malli 23.3.2014 lähtien suosii keskittävää politiikkaa, mihin sote-vivutukset kaatuivat 2011—2015 kaudella.
Kysymys on yksilöiden välisestä perustuslaissa säädetystä yhdenveratisuudesta valtakunnallisesti, maakunnallisesti sekä kunnallisesti valtakunnan sisällä.
Maan hallituksen päälinjauksissa on paljon ongelmia.
Uusi-Suomi verkossa 26.11.2014: Ministeriltä [Susanna Huovinen] väite – professori kumoaa 50-sanaisella virkkeellä
Lainaus
Ministeri antoi siis ymmärtää, että kansalaisten perustuslaillinen oikeus palveluihin on vahvempi kuin kuntien asukkaiden perustuslaillinen itsemääräämisoikeus, mistä Tuori ja muut oikeusoppineet ovat olleet huolissaan. Sote-esitys siirtäisi kunnilta [18 sosiiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymältä, PeL 121 § 4. momentti], pois päätösvallan sosiaali- ja terveysasioissa – niiden keskeisessä tehtävässä – vaikka nämä yhä rahoittaisivat toimintaa.
Lainaus kiinni
Hakasuluissa mielipiteen esittäjän lisäys.
Lainauksen lopussa akatemiaprofessori Kaarlo Tuori ” – vaikka nämä yhä rahoittaisivat toimintaa.”
18 vapaaehtoista sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymää vs. maan hallituksen luonnos:
Verotusoikeus, sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittaminen on juuri itsehallinnon ydintä 18 sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymässä, joiden hallinto, kansanvalta ja lähidemokratia on huikeasti parempi kuin yhdessäkään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen mallissa vuodesta 2011 lähtien ml. nykyisen maan hallituksen esitys, joka on demokratian ja kansanvallan irvikuva.
Aamulehti verkossa 10.9.2016: Kuntien on turha pyydellä maksua omaisuudesta sote-uudistuksessa – ”Veronmaksajan omaisuutta”
Lainaus
Kauko Heurun mielestä [maan hallituksen] uudistus on paitsi suuri, myös uhkarohkea.
Jo se, että kunnallishallinnolta otetaan sote-uudistuksessa lähes kaksi kolmasosaa sen alkuperäisistä tehtävistä, nirhaisee kunnallisen itsehallinnon perustuslaillista asemaa ja perustuslainsuojaa.
Lainaus kiinni
Maan hallituksen retoriikka peittelee päälinjaustensa suuria ongelmia.
Mikä oli nykyisen pääministeripuolueen, Keskustapuolueen puoluevaltuuston sote-malli ennen 2011 eduskuntavaalia?
Jyrki Kataisen hallituksen useat puolueet olivat kääntyneet jo 19 sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymän kannalle, kun Keskustapuolueessa tapahtui käänne lehmänkaupoista Kokoomuksen Kataisen kanssa tilaaja-tuottaja-malliin — Kokoomuksen Jyrki Kataisen sote-vivutukseen, valinnanvapausmalliin, mikä edellyttää valtion rahoitusta.
Miksi näin teki maakunnilla vivuttava Keskustapuolue, joka on aikaisemmin vastustanut keskittämispolitiikkaa ja muuttoliikkeen kiihdyttämistä Suomen kunnista suuriin kaupunkeihin? Keskustapuoluetta haukuttiin himmeleistä 2011 vaalien jälkeen!
Maakunnista ja suorasta vaalitavasta maksetaan perustuslain suhteen, perustuslakivaliokunnan arvovallan vastaista ”tulkintaa” sekä julkisen talouden, asukkaiden lähidemokratian, kansanvallan ja yhdenvertaisuuden kannalta kovaa hintaa.
Perustuslaissa säädetty ”kansa” on autuaan tietämätön edelleen, kuten ennen eduskuntavaalia. Muuten vaalitulos olisi ollut toinen.