Verkostoperuskoulu käynnistyy - etsinnässä uudet tavat järjestää perusopetusta
Kunnat hakevat uudenlaisia tapoja perusopetuksen järjestämiseen. (Kuva: Seppo Haavisto)
Kuntaliitto käynnistää tänä vuonna hankkeen, jossa 10 pilottialuetta ja 39 kuntaa eri puolella Suomea hakevat uudenlaisia tapoja ratkaista perusopetuksen järjestämisen haasteita.
Verkostoperuskoulun piloteissa kehitetään kuntien ja opetuksen järjestäjien yhteistyömuotoja ja -tapoja. Kuntaliiton tavoitteena on, että hankkeen päättyessä vuonna 2024 on valtakunnallisesti enemmän tietoa siitä, miten monipuolisesti kunnat voivat tehdä yhteistyötä perusopetuksen järjestämiseksi nykyisen lainsäädännön puitteissa.
– Tässä hankkeessa kunnat pääsevät ideoimaan, miten yhdessä ja alueellisesti voidaan varmistaa, että oppilaat voivat hyvin, saavat laadukasta, tasa-arvoista sivistyspalvelua eikä niin, että keskitytään keskustelussa koulutiloihin. Verkostoperuskoulussa kyseessä on uuden näkökulman hakemista yhdessä kuntien kanssa, sanoo hyvinvointi- ja sivistysyksikön johtaja Terhi Päivärinta.
Verkostoperuskoulu-hankkeen pilotit ovat Päijät-Hämeessä Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä, Riihimäen seudulla Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki, Pirkanmaalla ja Satakunnassa Ikaalinen, Ylöjärvi, Jämijärvi, Parkano ja Hämeenkyrö, Kielisaareke-kunnissa Vihti, Nurmijärvi, Hämeenlinna, Kerava ja Hyvinkää, Uudellamaalla Tuusula, Lapissa Salla ja ja Lapin yliopiston harjoittelukoulu, Tunturi-Lapissa Kittilä, Kolari ja Muonio, SavoGrow-elinvoimayhtiön alueella Vesanto, Rautalampi, Keitele, Pielavesi, Suonenjoki, Tervo ja Konnevesi ja Varsinais-Suomessa Kemiönsaari ja Parainen.
Hankkeen taustalla on arvio, että lähivuosina väestökehitys ja aluerakenteen muutokset hankaloittavat peruskoulun laadukasta ylläpitoa. Kunnilta edellytetään jatkossa entistä enemmän yhteistyökykyä ja kuntapäättäjiltä muutosajattelua.
Perusopetuksen kustannukset ovat kasvussa. Ne ovat nyt noin 5,2 miljardia euroa vuodessa, kun sen kustannukset vuonna 2014 olivat 4,6 miljardia euroa. Samaan aikaan kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia on leikattu. Yhtälö lisää painetta kunnissa omin varoin panostaa koulutuspalvelun laadukkuuteen ja saavutettavuuteen.
– Hankkeen perustavoite sopii meille, eli toivomme hankkeesta vastausta kysymykseen, miten laadukas ja yhdenvertainen perusopetus voidaan järjestää SavoGrow-kuntien alueella, sanoo Keiteleen kunnassa rehtorina ja sivistysjohtajana työskentelevä Ville Ahonen.
Noin 170 oppilaan Nilakan yhtenäiskoulun rehtorina toimiva Ahonen sanoo, että pienissä kouluissa toiminta on jatkuvaa ”virittelyä” ja perustuu esimerkiksi opettajien monipuolisuuteen ja kaksoiskelpoisuuksien hyödyntämiseen. Osaavan henkilöstön saaminen ei ole helppoa.
– Ohuessa organisaatiossa ajan tasalla pysyminen saati kehittäminen on hikistä hommaa. Lähikuntien kollegoista koostuvan verkoston ja myös laajempien verkostojen tuki sekä sparraus on elinehto. 170 oppilaalle on sama byrokratia kun tuhannelle oppilaalle. Siksi rehtoreiden olisi hyvää jakaa vastuuta erilaisten hankkeitten ja opetussuunnitelmien kehittämisen seurannassa.
Ahonen sanoo, että SavoGrow-alueen kunnilla on myös annettavaa hankkeelle.
– Meidän kunnat ovat harjoitelleet yhteistyötä. Me tiedämme myös, kuinka pienissä yksiköissä voidaan tehdä oppilaskeskeisempää kohtaamista eli kuinka opetusryhmät pidetään kohtuullisen kokoisia tai jopa pieninä.
