Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut edistämään kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä. Kuntaliiton mielestä kuntien ensi vuoden talousarviovalmistelu on kuitenkin haastavaa talouden epävarmuuden ja valtion toimien vuoksi.

Epävarma taloustilanne on johtamassa kuntien toiminnan tilanteeseen, jossa kuntapalvelujen palvelujen laatu ja saatavuus uhkaa heiketä, Kuntaliitto pelkää.

Liitto laskee, että valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta ensi vuonna 448 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Tämä merkitsee keskimäärin noin 0.5 % – yksikön veronkorotuspainetta kunnallisveroon.

Suurin yksittäinen leikkaus kohdistuu kuntien valtionosuuksiin, kun hallitusohjelman mukainen 631 miljoonan euron leikkaus toteutetaan kokonaisuudessaan kerralla ensi vuonna. Valtion rahoitusosuus keskeisiin kuntapalveluihin alenee tämän johdosta 2,7 prosenttiyksikköä. 

Kuntien veropohjaa kavennetaan, kun yhteisöverokanta alenee ja verovähennykset kohdennetaan pääosin juuri kunnallisveroon. Verovähennykset kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta.

Kiinteistöveron poisto verotulotasauksesta muuttaa kuntien keskinäistä asemaa merkittävästi. Suurin kuntakohtainen voitto asukasta kohden on 600 euroa ja menetys yli 100 euroa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan tämä lisää veronkorotuspaineita erityisesti niissä tulojaan menettävissä kunnissa, joissa on alhainen verotettava tulo asukasta kohden. Näissä kunnissa on jo nyt keskimääräistä korkeampi kunnallisverorasitus. Kuntaliiton mielestä muutos tulisikin valmistella kunnolla osana kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistusta.

Kuntien yhteisövero-osuus on ensi vuonna 5 prosenttiyksikköä tätä vuotta alhaisemmalla tasolla.

Liiton mielestä on myönteistä, että valtionosuuksien kustannustenjaon tarkistus ja indeksitarkistukset sisältyvät budjettiesitykseen ja yhteisöveron alenema korvataan esityksen mukaan kunnille kuntien yhteisövero-osuutta korottamalla.

– Kunnille ei tule asettaa uusia tehtäviä eikä laajentaa nykyisiä. Mahdollisista muutoksista aiheutuvat kustannusten nousut tulee arvioida oikein ja korvata kunnille täysmääräisesti, Kuntaliitto vaatii.

Liitto haluaa olla mukana myös työllisyystalkoissa, sillä työllistymistä pitää vauhdittaa kaikin keinoin.

– Parhaiten se toteutuu niin, että kunnat kykenevät jatkossakin huolehtimaan 430 000 kuntahenkilöstön työsuhdeturvasta, liitto korostaa.

Kuntaliitto myös tukee hallituksen esitystä työllisyyspolitiikan kuntakokeiluksi vaikeasti työllistyvien työmarkkina-aseman parantamiseksi.

(KL)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*