Viikon helmi: Nato-esikunnan synnyttämä palvelutarve on vielä osin arvoitus Mikkelin kaupungille – ”Valmista pelikirjaa ei ole”
Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen ja puolustusministeri Antti Häkkänen tapaavat säännöllisesti Naton alaesikuntaratkaisun vuoksi. Kinnunen tosin tuumii, että kaikkea asiaan liittyvää ei vielä oikein ole kaupungin tiedossa.
Jukka Ahdelma, teksti
Jukka Laitinen, kuvat
Sotilasliitto Naton alaesikunnan perustaminen Mikkeliin sai helmikuun puolivälissä lopullisen muodollisen vahvistuksensa, mutta Mikkelin kaupunki vielä odottelee, mitä päätös loppujen lopuksi tuo tullessaan.
Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen sanoo, että tietoja tulevasta kaupunki on saanut jossain määrin, mutta ihan selvää ei ole se, miten kaupunki joutuu varautumaan Naton alaesikunnan (Nato-kielellä Multi Corps Land Component Command Concept MCLCC) tuloon Mikkeliin.
– Valmista pelikirjaa ei ole, päinvastoin, tässä joutuu visioimaan ja miettimään vaikutuksia sekä keskustelemaan mahdollisimman paljon eri osapuolten kanssa, sanoo Kinnunen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Julkisuuteen ei kaikkea ole kerrottu, eikä kerrotakaan. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on kysyttäessä varsin yleisillä linjoilla.
– Arviot vaikutuksista kaupungille varmaankin täsmentyvät, kun toimeenpanon suunnittelussa päästään riittävän pitkälle. Tämän vuoden puolella alkaa tapahtua, kunhan infraan, järjestelmiin ja henkilöstöön liittyvät asiat etenevät kevään aikana, sanoo Häkkänen.
Kuntatasolle sotilasliiton henkilöstön ilmaantuminen paikkakunnalle on uusi asia, jonka kohtaa nyt ensimmäisenä Mikkelin kaupunki.
– Nato-toimintojen sijoittuminen alueelle osoittaa, että Suomessa ja Natossa ei ole harmaita alueita, jotka olisivat turvattomampia kuin muut. Uskon, että asia nähdään vastaavasti myös muilla alueilla Suomessa, sanoo Häkkänen.
Naton alaesikunta sijoittuu Karkialammen alueelle, jossa jo toimii maavoimien esikunta. Karkialampi sijaitsee muutaman kilometrin päässä Mikkelin keskustasta. Puolustusvoimien lisäksi alueella on erilaista siviilitoimintaa, muun muassa lounasruokala ja liikuntahalli sekä asuntoja.
Kansainvälistyminen on tervetullutta
Näitä täsmennyksiä odotellessa kaupunki tekee sellaisia toimia, joihin kuntataso voi itse vaikuttaa.
– Toivotamme alaesikunnan tervetulleeksi kaupunkiin. Esikunnan sijoitusratkaisu kiihdyttää kansainvälistymistä ja antaa buustia kaupungille, talousalueelle ja koko Itä-Suomelle, sanoo Kinnunen.
Kaupunki on muun muassa perustanut kansainvälisten palveluiden päällikön viran keskushallinnon konsernipalveluihin. Lisäksi kaupunki palkkaa organisaatioonsa uutena tehtävänä erityisen turvallisuuspäällikön.
Kinnunen muistuttaa, että maahanmuuttajien kotouttamispalvelut ja puolustusliiton sotilashenkilöstön edustajien saapuminen kaupunkiin ovat kaksi eri asiaa.
– Nato-henkilöstö ei tule Mikkeliin kotoutettavaksi, vaan sillä on erilainen palvelutarve. On oletettavaa, että ainakin osalla henkilöstöstä on perhe mukana, joten tarvitaan esimerkiksi vieraskielistä koulupolkua varhaiskasvatuksesta mahdollisesti yläasteelle ja lukiotasolle saakka.
Häkkänen, joka on itsekin kuntapäättäjä kotikunnassaan Etelä-Savon Mäntyharjussa, ei ryhdy vielä erittelemään Nato-alaesikunnan kuntasuhteita.
– Oikeudellisen käsittelyn myötä saadaan lisäselvyyttä; tämä työ on käynnissä puolustushallinnon ja muiden ministeriöiden kesken.
Häkkänen ottaa esimerkin sivistystoimesta. Hänen mukaansa Nato-perheenjäsenten koulutustarpeita katsotaan tarvittaessa yhdessä opetusministeriön kanssa.
Mikkeli lähtee siitä, että koska Naton ja Suomen yhteys on valtiotason sopimus, kunta ei yksin voi kantaa tästä koituvia kustannusvastuita.
Valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Oskari Valtola (kok.) sanoo, että kaupunki kyllä hoitaa omat velvoitteensa, mutta jos kaupunki joutuu järjestämään kattavaa englanninkielistä varhaiskasvatusta ja perusopetusta, nykyinen valtionosuustaso ei riitä.
– Nato-toimintojen sijaintimaalla on tietyt velvoitteet. Kunta ei yksin voi olla vastuussa, sanoo Valtola.
Mikkelin sotilashistoria päämajakaupunkina näkyy kaupunkimiljöössä siellä täällä. Marsalkka Mannerheim marssii Hallitustorin reunalla.
Vieraskielinen koulupolku on lisämeno
Kaupunki selvittää vieraskielisen koulupolun edellytykset, valmiudet ja tarpeet sekä kustannukset. Opetus voi olla kaksikielinen tai kokonaan englanninkielinen. Sivistysjohtaja Virpi Siekkinen arvioi, että kyseessä on Mikkelin oloissa loppujen lopuksi iso projekti.
Kunnan tulee järjestää siinä asuvien lapsille esiopetusta ja perusopetusta. Mikkeli on pohtinut vieraskielistä opetusta aiemminkin, mutta nyt valmistelua kiirehtii osaltaan Nato-henkilöstön saapuminen kaupunkiin.
– Meidän on selvitettävä tilat, opettajien valmius opettaa englanniksi, laatia opetussuunnitelmat englanniksi ja varmistaa, että englanninkielistä opetusmateriaalia on saatavissa. Ongelma on tosin se, että emme tiedä, keitä on tulossa, sanoo Siekkinen.
Järjestely tuo sivistystoimelle lisäkustannuksia.
– Nykyinen valtionosuus ei riitä. Mikkelissä viime tilinpäätöksen mukaan perusopetuksen oppilaan yksikkökustannus oli 10 700 euroa. Vieraskielinen opetus tuskin on halvempaa. Tarvitsemme korvamerkittyä valtionavustusta.
Vieraskielinen perusopetus voi olla myös vetovoimatekijä. Kaupunkikunnissa Itä-Suomessakin vastaavaa on olemassa.
– Tietysti kantamikkeliläinenkin oppilas saa osallistua vieraskieliseen opetukseen, joka saattaa houkutella perheitä muistakin kunnissa, sanoo Siekkinen.
Nyky-Mikkeli on puolustusvoimien toiminnoissa paljon lähihistoriaa modernimpi, mutta mennyttä ei unohdeta. Tiedekeskus Muisti kertoo Suomen sotienajan vaiheista myös siviilimaailman näkökulmasta.
Uutta infraa ei tarvitse rakentaa
Nato-esikunnan budjettikokonaisuus on ministeriön mukaan tällä vaalikaudella 22 miljoonaa euroa. Kustannusjakoa Naton ja Suomen kesken ei ole kerrottu.
Tämän hetken tietojen mukaan Mikkeliin Naton alaesikuntaan sijoittuu viitisenkymmentä henkeä.
Ensimmäiset edustajat saapuvat kaupunkiin syksyllä, loput ensi vuoden puolella. Tietoa ei ole siitä, mitä kansallisuutta he edustavat. Oletus on, että englannin kieli käy kommunikointiin.
Häkkäsen mukaan pysyvä kansainvälinen henkilöstö ”tuo mukavaa lisää palveluiden käyttöön ja sitä kautta lisätuloja alueelle.
– Esikunnan yksityiskohtaiset toiminnallisuudet eivät ole julkisia. Korostan kuitenkin, että MCLCC on iso kokonaisuus jopa Naton mittakaavassa. Esikuntapaikkakunnat ovat tavallaan Naton pääkaupunkeja, kokoaan suurempia, sanoo Häkkänen.
Mikkeli on joutunut Kinnusen mukaan pohtimaan muun muassa sitä, onko julkisyhteisön tarjottava asuntoja ja pitääkö olla valmis työllistämään Nato-henkilöstön puolisoja.
– Asuntomarkkinoilla on tilaa. Oletan, että asuntoja ei tarvitse osoittaa.
– Puolisoiden työllistämistä kartoitetaan. Ilmeistä on, että puolisot eivät tule tänne töihin. Pikemminkin pitää pohtia opiskelumahdollisuuksia ja tietysti vapaa-ajan palveluja. Jos joku haluaa opiskelupaikkaa meidän kansainvälisten koulutuspalvelujen tarjonnastamme, olemme valmiita tukemaan.
Infran tai esikunnan mahdollisiin rakentamistarpeisiin kaupungin ei tarvitse varautua.
Esikunta sijoittuu Mikkelin keskustasta muutaman kilometrin päähän Karkialammen varuskunta-alueelle, jossa jo toimii maavoimien esikunta.
Kaupunki odottaa Puolustusvoimilta ja Nato-toimijoilta kantaa siihen, tarvitaanko lentokenttäpalveluja. Mikkelin lentokenttä on kaupungin omistama kunnallinen kenttä. Säännöllistä reittiliikennettä ei ole. Kenttää käyttävät harrasteilmailu, jossain määrin kaupallinen lentoliikenne ja myös maavoimien esikunta.
Kaupungin poliittinen päätöksenteko vuosia spekuloinut kentän lakkauttamisella. Nyt Nato-asetelma on hiljentänyt kentän sulkemisvaatimukset.
Yritykset kiinnostuvat uudesta markkinasta
Sotilasliiton jäsenyys ja päätös alaesikunnan sijoittumisesta Mikkeliin ovat herättäneet Etelä-Savon maakunnan yritykset tarkkailemaan markkinatilannetta.
Yritykset haluavat tietoa siitä, miten päästä mukaan Puolustusvoimien ja Nato-maiden tarjouskilpailuihin. Etelä-Savon ely-keskus vetää Savo Defence-nimistä hanketta, jossa mukana on tällä hetkellä yli 40 yritystä. Tavoite on muodostaa puolustustarvikealan klusteri ja päästä mukaan kotimaiseen ja kansainväliseen turvallisuus- ja puolustusmarkkinaan.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on mukana klusterissa ja tukemassa yritysten tavoitteita.
– Kaupungissa on useita yrityksiä, jotka toimittavat tuotteita ja palveluita Puolustusvoimille sekä eri maiden turvallisuus- ja puolustusorganisaatioille, sanoo Miksei Oy:n toimitusjohtaja Timo Paakki.
Yritykset esiintyvät harvoin julkisuudessa, salassapitosäännösten vuoksi ja myös siksi, että ne haluavat usein pitää asiat omana tietonaan.
– Nato-jäsenyys herättää uudenlaista kiinnostusta alan yrityksissä. On perusteltua olettaa, että kilpailu Puolustusvoimien ja kotimaisten turvallisuusorganisaatioiden kaupoista kiristyy. On myös hyvä muistaa, että puolustusalan markkina ei ole pelkästään sotatarviketta, vaan tarve on hyvinkin arkisista asioista.
Paakki tosin muistuttaa, että Naton sijoittumispäätöksen vuoksi ei seudulle ole syntymässä omaa puolustusteollisuuden markkinaa, sillä maavoimien esikunta tai Nato-esikunta eivät ole hankintoja tekeviä organisaatioita.
Esikuntaratkaisu tietää kuitenkin sitä, että yritysten kiinnostus hakeutua seudulle kasvaa.
– Kokonaisuus on nähtävä Itä-Suomelle merkittävänä mahdollisuutena. Itäsuomalaiset kaupungit ovat sopineet viranhaltijatasolla suuntaviivoista ja teemoista, joihin kukin kaupunki keskittyy, sanoo Paakki.
Lue myös:
