VM ennusti: Tarina tuttu – sävel synkempi
Kasvuvauhti hidastuu. Kotimaisin voimin talouskasvu pinnistelee plussalle, mutta riskitekijöitä riittää. (Kuva: Pixabay)
Talouskasvu hidastuu, julkisen talouden rakenteellinen alijäämä kasvaa ja töitä saadaan paiskia tosissaan sen eteen, että hallituksen tavoittelema työllisyysasteen nousu saavutetaan. Viimeisessä asiassa auttaa kyllä se, että työikäisten määrä laskee. Tosin väestön ikääntyminen lisää julkisen talouden alijäämää.
-Tarina ei ole kovin paljon erilainen, kuin se on aikaisemmin ollut. Aavistuksen synkemmissä tunnelmissa vain mennään vuoteen 2020. Epävarmuus on suurta, tiivisti ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen.
Talous kasvaa kotimaasta
Tuhkaa päähän ja säkkikangasta vartalon peitoksi ei kuitenkaan vielä kannata ruveta etsimään. Suomen talouskasvu näyttää ministeriön talousennusteen mukaan yhä olevan kasvusuunnassa, mutta kasvu perustuu entistä vahvemmin kotimaiseen kysyntään. Talous kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja hidastuu 1 prosentin tuntumaan lähivuosina.
-Ennusteen mukaan talouden kasvu hiipuu alle 1 prosenttiin. Se ei riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin! Siksi toimien, joilla haetaan kestävää kilpailukykyä sekä korkeampaa työllisyyttä ja tuottavuutta, pitää olla korkealla talouspolitiikan agendalla, sanoi Mikko Spolander ministeriön tiedotustilaisuudessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on turhan tuttu juttu. Julkista taloutta heikentävät vaimeneva talouskasvu, väestön ikääntymisestä johtuva menojen kasvu sekä hallitusohjelman mukaiset menolisäykset. Ministeriön asiantuntijat arvioivat rakenteellisen alijäämän kasvavan lähivuosina. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy tuoreen ennusteen mukaan 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun.
Menolisäykset tuntuvat
Julkista taloutta heikentävät vaimeneva talouskasvu, väestön ikääntymisestä johtuva menojen kasvu sekä hallitusohjelman mukaiset menolisäykset. Väestön ikääntyminen kasvattaa vuosittain julkisia eläke-, terveydenhoito- ja hoivamenoja, vaikka uusia menoja kasvattavia päätöksiä ei tehtäisi.
-Hallitus on päättänyt julkiseen talouteen pysyvästi vaikuttavista menolisäyksistä, veronkiristyksistä ja uudelleenkohdennuksista. Menolisäykset astuvat voimaan tuloja lisääviä veronkiristyksiä etupainoisemmin. Kokonaisuutena nämä heikentävät julkista taloutta noin 400 miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasolla. Myös hallituksen päättämät kertaluonteiset menolisäykset kasvattavat julkisen talouden alijäämää vuosina 2020−2022. Kertaluonteiset menolisäykset koostuvat valtaosin niin sanotusta tulevaisuusinvestointiohjelmasta, valtiovarainministeriön tiedotteessa todetaan.
Aiheesta enemmän valtioneuvoston sivuilla
Rahaa on löydyttävä Valtion budjetista 2020-2023 siihen, että vanhukset saavat inhimillisen hoidon ja palvelut, jotka heille on luvattu. Myös hoitajien on saatava työolot, joissa työn tekeminen on mahdollista. Vanhuspalvelulakia ja Työturvallisuuslakia ei voida loputtomasti rikkoa.