Toripoliisi on saanut aitiopaikalta seurata Oulun kuntaliitoksen onnistumista.

Viisi vuotta sitten Suomessa tehtiin yhteensä 10 kuntaliitosta, joista yhdeksän liitoskunnan osalta henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuoja päättyy vuodenvaihteessa. Kuopion suunnalla irtisanomissuoja jatkuu hamaan tulevaisuuteen, sillä Savossa tavataan tehdä liitoksia parin vuoden välein.

Mitään yt-aaltoa ei liitoskunnissa ole Kuntalehden tekemän pikaisen soittokierroksen perusteella odotettavissa. Asioita on hoidettu ennakoidusti, eikä ylimääräisiä käsiä työntekijäportaasta enää löydy.

– Henkilöstöä on sopeutettu koko ajan, eikä mitään ylimääräisiä liikkeitä ole tarpeen tehdä vuodenvaihteen jälkeen. Meillä ei ole ylimääräistä väkeä töissä, sillä luontainen vaihtuvuus on ollut niin iso. Hoivapuolella on jo päinvastainen tilanne, sinne tarvittaisiin lisää väkeä, Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula arvioi.

Kuntaliitosavustuksia tulee toki kaupungilla ikävä.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Sehän meille on muutos aiempaan, että kuntaliitosavustuksia ei enää ensi vuonna saada. Niitä tuli vielä tänä vuonnakin lähes kolme miljoonaa euroa, Sivula toteaa.

Oulun taloudessa tekemistä

Oulussa tehtiin vuodenvaihteessa 2013 iso kuntaliitos, kun Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyivät. Palveluja on järjestelty rankalla kädellä uusiksi, mutta vielä riittää tekemistä. Kaupungin talous on kuralla ja talousarviossa ammottaa valmisteluvaiheessa kymmenien miljoonien eurojen musta aukko.

Henkilöstön keskuudessa on herättänyt hämmennystä kaupunginhallituksen konsernijaoksen syyskuun alkupuolella tekemä linjausesitys, jonka mukaan infrarakentamisen ja ympäristön ylläpitopalvelut Oulun Teknisen liikelaitoksen tuottamina loppuvaksi vuoden 2019 alussa. Muutos koskisi arviolta 180 vakituista työntekijää.

– Konsernijaoksen esitys tuli pääsopijajärjestöjen henkilöstöedustajille tietoon paikallislehden kautta. Nämä ovat vasta omistajapoliittisia esityksiä, mutta niiden esitysten rajuus tuli meille yllätyksenä. Meidän mielestä paras ratkaisu olisi jatkaa töiden tekemistä omana työnä ja kehittää omien liikelaitosten toimintaa, Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry:n pääluottamusmies Kirsi Särkelä kertoo.

Suuren kuntaliitoksen jäljiltä uudessa kaupunkiorganisaatiossa on eletty muutoksen aikaa. Henkilöstöjärjestöt haluavat olla tuossa työssä tiiviisti mukana.

– Organisaation kehitystyötä pitää tehdä ja sitä on meillä Oulussa kyllä koko ajan tehty. Ja me työntekijät olemme mukana kehittämässä toimintatapoja.

Vaikka paljon on tehty, niin ne suuret muutokset organisaatioon ovat vasta tulossa.

– Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyy toteutuessaan paljon muutoksia henkilöstön kannalta. Sitä ennen mitään muuta suurempaa yt-aaltoa ei Teknistä liikelaitosta koskevaa linjausesitystä lukuunottamatta ole meillä näköpiirissä, Särkelä toteaa.

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen (kesk.) rauhoittelee yt-neuvottelupelkoa.

– Meillä on henkilöstön määrä vähentynyt viime vuosina, kun on katsottu tarkkaan tehtäviä, joihin uusia ihmisiä palkataan. Vuodenvaihteessa ei tapahdu mitään erikoista, Oikarinen vakuuttaa.

Yt-neuvottelut-sanaa tultanee Oulussa kuitenkin lähivuosina käyttämään. Vaikka konsernijaoksen esitys Teknisen liikelaitoksen osalta kaatuisikin syksyn aikana kaupungin päättävissä elimissä, niin tehtäviä menee uusjakoon lähestyvän maakunta- ja sote-uudistuksen myötä.

– Maakunnan palvelukseen siirtyvä sote-henkilöstö meillä on hyvin tiedossa, mutta uudelle työnantajalle siirtyvän tukihenkilöstön suhteen on vielä paljon auki. Se on tulossa oleva iso organisaatiomuutos, Oikarinen huomauttaa.

Asetukset kuntoon

Mikkelissä kuntaliitos syntyi Ristiinan ja Suomenniemen kesken. Organisaatiota on viritelty koko ajan uuteen uskoon, mutta vanhasta kuntaliitoksesta se ei johdu.

– Organisaatiomuutokset johtuvat kunnan roolin muutoksesta. Minä en koe tätä henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojan päättymistä mitenkään dramaattiseksi asiaksi, kaupunginjohtaja Timo Halonen pohdiskelee.

Ja eikä ylimääräisiä käsiä ole Alavudellakaan. Alavus löi hynttyyt yhteen vuoden 2013 alussa Töysän kanssa.

– Kyllä ne mahdolliset ylimääräiset ovat porukkaan sulautuneet. Eläkkeelle on jäänyt sitä tahtia porukkaa, ettei yt-neuvotteluille ole mitään tarvetta. Vuosien saatossa toimintaa on sopeutettu ja jätetty osa avoimeksi tulleista paikoista täyttämättä, Alavuden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila (kesk.) kertoo.

Sama on tilanne myös Sastamalassa, joka teki kuntaliitoksen Kiikoisten kanssa.

– Kuntaliitos oli suhteellisen pieni, joten mitään sopeuttamistarvetta ei enää tässä vaiheessa ole. Asiat ovat hoituneet tässä vuosien saatossa, kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg kommentoi.

Vuoden 2013 kuntaliitokset

Alavus ja Töysä
Kitee ja Kesälahti
Kuopio ja Nilsiä
Lohja, Karjalohja ja Nummi-Pusula
Mikkeli, Ristiina ja Suomenniemi
Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii
Raahe ja Vihanti
Sastamala ja Kiikoinen
Savonlinna, Kerimäki ja Punkaharju
Vaasa ja Vähäkyrö

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*