Sitran Maamerkit-ohjelman johtaja Eeva Hellström
korostaa, että tilanne on varsin erikoinen, sillä perinteisillä
mittareilla, kuten rahalla, mitattuna maaseudulla on mennyt kaupunkia
heikommin.

–Mutta jos ihmisiltä kysytään suoraan, miten hyväksi he kokevat elämänsä, kuva muuttuu olennaisesti.
Sitran tutkimuksen mukaan yhdeksällä kymmenestä on mielikuva, että maalla on hyvä elää.

Kulutussosiologi
Riitta Nieminen-Sundell arvioi, että kaupungistuminen on saavuttanut
lakipisteensä ainakin suomalaisten asenteissa. Maaseudulta haetaan
rauhaa ja vastapainoa vaativalle työelämälle.

–Asialla on myös yhteys
elämäänsä rauhoittavien haluun kohtuullistaa elämäänsä. Oravanpyörässä
juokseminen on saanut monet ajattelemaan, onko asia sen väärti,
Nieminen-Sundell sanoo.

Maaseudun uusi tuleminen liittyy myös
vahvasti käsityksiin siitä, mistä hyvä elämä muodostuu. Sitran
tutkimuksen mukaan suomalaisten mielestä hyvä terveys, sujuva arki,
oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja mielekäs työ ovat hyvän elämän
tärkeimmät tekijät, mutta nämä asiat toteutuvat harvoin riittävän hyvin.
Sujuva ja stressitön arki toteutuvat sitä paremmin, mitä
maaseutuvaltaisemmalla alueella ihmiset asuvat. (STT)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*