Yksityisten työpaikkojen määrä kasvoi joka toisessa kunnassa – 1 600 asukkaan Pyhäntä kirii vauhdilla
Työpaikkoja syntyi Suomessa yksityiselle sektorille lähes 2 300. Kuva: Miska Puumala
Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on lisääntynyt joka toisessa kunnassa. Johtava asiantuntija Timo Aro konsultointiyritys MDI:stä on perannut Tilastokeskuksen julkaisemia tilastoja työpaikkojen määrän muutoksista vuosina 2019–21.
– Nuo kolme vuotta ovat mielenkiintoiset, sillä koronapandemia sijoittuu ajanjaksolle, Aro huomauttaa
Koko maahan syntyi noiden kolmen vuoden aikana yhteensä lähes 2 300 yksityisen sektorin työpaikkaa.
Kunnista eniten yksityisen sektorin työpaikkoja lisänneet kunnat olivat Pyhäjoki, Kustavi, Pyhäntä ja Keitele.
Kun sama lista tehdään suurista ja keskisuurista kaupungeista, kärkeä pitävät Vaasa, Seinäjoki, Oulu, Espoo, Salo ja Joensuu.
Aro huomauttaa tilaston näyttävän selvästi, kuinka väestön ja työpaikkojen määrän kehitys ei ole enää suorassa yhteydessä toisiinsa. Myös kehitys eri alueilla poikkeaa perinteisestä: erot eivät ole suurimmat Itä- ja Länsi-Suomen tai Etelä-Suomen ja muun maan välillä. Kun muutoksia kuvaa kartalla, Suomesta tulee tilkkutäkki.
– Muutokset ovat aika riippuvaisia toimialoista. Paikallisella ja kuntatasolla voi olla isoja muutoksia yksittäisten tapahtumien takia.
Mikäli kunnassa on vain yksi tai kaksi suurta työnantajaa, yksittäisen yrityksen laajat irtisanomiset vaikuttavat mittavasti työpaikkamäärän kehitykseen.
Hän mainitsee hyvänä esimerkkinä Uudenkaupungin ja Pyhäjoen, joissa muutokset ovat olleet nopeita. Pyhäjoelle uuden ydinvoimalan tulo toi paljon työtä, mutta tilanne muuttui Venäjän hyökkäyssodan alettua. Tämä muutos ei vielä näy tilastossa.
Uudessakaupungissa työpaikkamäärän kehitys kulkee pitkälti autoteollisuuden mukana.
Mutta myös esimerkiksi Porvoossa näkyy yli 6 prosentin pudotus. Työpaikkoja on menetetty kaupungissa erityisesti öljytuotteiden ja kemiallisten tuotteiden valmistuksessa sekä rakentamisessa.
Myös Vantaa menetti korona-aikaan työpaikkojaan. Korona kouraisi logistiikkaa, esimerkiksi lentokenttätoimintoja.
Aro huomauttaa, että toisaalta suurimpien kaupunkien etu on toimialarakenteen monipuolisuus. Se helpottaa elpymistä poikkeustilanteista, vaikka yksi toimiala sakkaisi.
Julkisia työpaikkoja syntyi vähemmän
Kun mukaan lasketaan myös julkisen sektorin työpaikkojen muutos, tulokset muuttuvat. Myös työpaikkojen määrän kasvu on pienempi: työpaikkojen määrä on kasvanut noin joka kolmannessa kunnassa.
Tässä listauksessa kärkeen nousee myös yksityisellä listalla kärkijoukkoon kuuluva Pyhäntä, jota seuraavat Kustavi, Pyhäjoki ja Uusikaupunki. Suurimpien kaupunkien kärkeen nousee Tampere, sen jälkeen Oulu, Kuopio ja Joensuu.
Teolliset työpaikat vetävät
Pyhäntä on kummallakin listalla nousijoiden joukossa. Tulosta selittävät tuulivoimalat, mutta kunnanjohtajalla Ismo Mäkeläisellä on perusteluja pitkän listan verran.
– Me olemme ihmekunta Pyhäntä, hän aloittaa hymyssä suin.
Työpaikoista teollisia on 64 prosenttia, joukossa niin valtakunnallisia kuin kansallisia, myös pörssiyrityksiä. Kunnassa on kotipaikka muun muassa Jukkatalolla, ja talonrakennuksen lisäksi kunnassa on elintarviketeollisuutta.
– Meillä tehdään muun muassa Turun sinappia ja Pirkka-ketsuppia.
Tuulipuisto on Suomen suurin 32 tuulivoimalalla.
Mäkeläinen kertoo, että kunnassa on ainutlaatuinen päätöksentekokulttuuri. Kun yritys ottaa yhteyttä tai ilmaisee halukkuutta tulla kuntaan, keskustelut aloitetaan välittömästi ja kuunnellaan yrityksen toiveet.
Infrastruktuuria rakennetaan ennakoivasti.
– Meillä on 1 640 asukasta, ja väkimäärä on nousussa. Vuosittain syntyy luokallisen verran lapsia, noin 30 uutta kuntalaista.
Kunta kaavoittaa alueita asuntoja varten aktiivisesti, mutta on vastikään ostanut myös yrityksiä varten lisämaata 20 hehtaarin verran.
Strategiaansa Pyhäntä on kirjannut olevansa uusiutuvan energian ja kiertotalouden edelläkävijä.
Timo Aro kertoi tilastotuloksista myös twiiteissään.
