– En innostu pakkoliitoksista. Niissä synnytetään enemmän ristiriitoja kuin niitä ratkaistaan. Kuntauudistusta ei tarvittaisi, jos pakko olisi ainoa keino, Kiuru sanoo Yle Uutisille.

 

Hallitus määrittelee syksyn aikana kriteerit, joilla pyritään muodostamaan ideaalisia kuntia. Kiurun mukaan kriteereistä on jo poliittinen yhteisymmärrys.

 
– Nyt pitää katsoa, miten palvelut voidaan parhaiten turvata. Kuntalaisten etu ei ole, että 60 prosenttia päätöksenteosta on ohjattu hallintohimmeleihin.
 
Perussuomalaisten lanseerama hallintohimmeli viittaa muun muassa sairaanhoitopiireihin. Niiden hallinto on kaukana kuntien valtuustoista.
 
Kuntien maankäyttöön ei aiota puuttua, jos se on Kiurusta kiinni.
 
– Maankäytöstä päätetään omassa kunnassa. Vain asumisen tiiviyttä voidaan säädellä valtion toimesta.
 
Uusia velvoitteita kunnille
 
Hallitus ottaa käyttöön uusia velvoitteita, joilla estetään huono-osaisuuden keskittymistä tietyille asuntoalueille.
 
– Velvoitteet voisivat liittyä kotouttamiseen ja työllisyyteen. Hallitus linjaa asuntopoliittisen ohjelmansa syksyn aikana ja siihen tulee sopimustasoisia velvoitteita.
 
Kiuru arvostelee budjettiriihessä päätettyjä energia- ja korjausavustusten leikkauksia. Noin 90 miljoonan euron avustuksista leikataan ensi vuonna yli neljännes.
 
Sosiaalista asuntotuotantoa edistetään lisäämällä korkotukea rakennuttajille etenkin pääkaupunkiseudulla. Rakennuttajien omavastuukorko puolittuu 1,7 prosenttiin.
 
Pääkaupunkiseudulla se tarkoittaisi noin viidenneksen alennusta neliövuokriin.
 
(KL)
 
 
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä