Yle: Lukioiden lähtö vie asukkaatkin maaseutukunnista
.ExternalClass p.MsoNormal, .ExternalClass li.MsoNormal, .ExternalClass div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:Cambria;}
.ExternalClass .MsoChpDefault
{font-family:Cambria;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
.ExternalClass div.WordSection1
{page:WordSection1;}
Tutkijat uskovat, että suunniteltu lukioverkon harventaminen
voimistaa muuttoliikettä pois maaseudulta, kertoo Yle Uutiset.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kaupunkitutkija Hannu Kytö Kuluttajatutkimuskeskuksesta sanoo Ylelle, että kouluverkkouudistus
vaikuttaa ihmisten tulevaisuuden muuttamiseen vähintään yhtä paljon kuin
sote-uudistus.
– Kyllä sillä varmasti paljonkin on vaikutuksia riippuen
siitä, kuinka paljon kouluverkko harvenee, pohtii Kytö.
– Kasvukierre toimii niin, että kun suuriin ja keskisuuriin
kaupunkeihin keskittyy paljon toisen asteen koulutuspaikkoja, koulutustarjonta
vetää nuoria muuttajia puoleensa. Muuttoliike lisää entisestään nuorten
ikäluokkien määrää, mikä johtaa toisen asteen koulutuspaikkojen määrän
lisääntymiseen, sanoo puolestaan muuttoliiketutkija Timo Aro.
Hallituksen kaavailuissa lukio-opetusta voisi antaa vuodesta
2017 lähtien vain yli 500 oppilaan yksiköissä.
Toisen asteen koulutuksen järjestämiskriteereistä päätetään
huomenna.
Kuntaliitto on puoltanut lukio-opetuksen säilyttämistä myös
harvaan asutulla seudulla muun muassa verkostoyhteistyön avulla.
Kuntaliiton johtaja Anneli Kangasvieri on huolestunut siitä,
että koko toisen asteen koulutuksen järjestäminen jää keskustelussa
sote-uudistuksen jalkoihin.
– Tässä on kysymys kuntalaisten kannalta suurista asioista,
Kangasvieri sanoi toukokuussa ilmestyneessä Kuntalehdessä 7/2014.
Saavutettavuus
huolestuttaa
Ministeriön mukaan koulutuksen sääntely- ja
rahoitusjärjestelmää uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus
on nykyistä vahvempi.
Kangasvieri ei innostu siitä, että osa lukion tai
ammatillisen koulutuksen rahoituksesta kohdennetaan ministeriön asettamien
tuloksellisuuskriteerien mukaan ja vastaavasti vähennetään perusrahoitusta.
– Miten leikatulla rahoituksella pystytään turvaamaan koko
ikäluokan koulutus, myös niiden heikoimmin edistyvien ja moniongelmaisten,
Kangasvieri ihmettelee.
– Tuloksellisuusrahoitus ei sovellu nuorten koulutukseen,
jossa osana on myös nuorten kasvun tukeminen. Siihenkin pitää koulutuksessa
käyttää aikaa. Puhdas tulosajattelu ei tue koulutustakuun toteutumista.
Kangasvieri on huolestunut myös harvaan asuttujen seutujen
nuorista.
– Kyllä lukiolaisen ja peruskoulusta ammattikouluun
siirtyvän nuoren pitää pystyä käymään koulua pääosin kotoaan, hän sanoo.
Lue myös:
