Yle: Virheelliset väestöennusteet kiusaavat kuntia
Tilastokeskuksen väestöennusteet pohjautuvat menneeseen kehitykseen.
Tilastokeskus laski kymmenen vuotta sitten, että esimerkiksi Tahkon sijaintikaupungissa Nilsiässä asuu tänä vuonna noin 6 000 asukasta. Asukasluku on nyt kuitenkin runsaat 6 500. Ero naapuri Juankoskeen oli ennusteen mukaan 500, mutta on nyt yli 1 300 asukasta.
Nilsiän elinkeinoasiamies Mikko Lehto sanoo, että liian synkästä väestöennusteesta voi olla harmia.
– Väestöennusteella voi olla merkittävä vaikutus siihen, miten tulevaisuutta arvioidaan, minne investoidaan, minne yritykset haluavat sijoittua ja minne julkinen hallinto laittaa panoksia. Jos on näin suuria eroja ennusteen ja toteutuneen välillä, niin sillä on epäilemättä vaikutuksia mahdollisiin virheellisiin ratkaisuihin, Lehto selvittää.
Väestöennusteiden ohella käytetään kuitenkin myös paikallista näkemystä.
– Me kuitenkin olemme kuntamme parhaita asiantuntijoita, ja voimme nähdä sitten asuntojen kysynnästä ja valmistumisesta ja monesta muusta tekijästä sen, että mitä lähitulevaisuudessa tulee tapahtumaan, elinkeinoasiamies Lehto kertoo.
Tilastokeskus tarkentaa 10-vuotisennusteitaan kolmen vuoden välein. Ennusteet tehdään projisoimalla tulevaisuuteen suoraan tapahtunut väestökehitys, syntyvyys, kuolevuus ja muuttoliike.
– Näin tehdään siksi, että ennusteen tehtävä on osoittaa päätöksentekijöille, millaista väestökehitystä on odotettavissa, mikäli vallinnut väestökehitys jatkuisi muuttumattomana tulevaisuudessa. Näin ollen päätöksentekijöille on tarjolla reagoinnin mahdollisuus, jos ennusteen osoittama väestökehitys ei ole toivottu, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo sanoo.
Rapon mukaan palaute on etupäässä kielteistä, mutta ennusteiden vaihtoehto olisi onnellinen tietämättömyys.
Ennusteiden osuvuudesta ennen tai nyt ei ole tietoa, mutta ainakin Kuntaliitossa arvioidaan, että väestöennusteiden laatiminen on entistä vaikeampaa.
– Eräs syy on se että elinkeinoelämässä muutoksia tapahtuu vilkkaammin kuin aikaisemmin. Yritykset eivät toimi niin staattisesti kuin ennen, vaan kasvavat jossakin, supistuvat jossakin ja sillä tavalla tapahtuu muutoksia, johtaja Keijo Sahrman Kuntaliitosta toteaa.
