Yli 100 000 köyhää vanhusta
EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella elää Suomessa yli 100 000 ikäihmistä.
Halvat lounaspaikat ja leipäjonot auttavat pienituloisia eläkeläisiä pärjäämään. Ruuan ja lääkkeiden kallistuminen haukkaa ison osan takuueläkkeestä.
Kaikkein pienituloisimmista eläkeläisistä kaksi kolmannesta on naisia. Etenkin maaseudulla asuu vanhoja naisia, jotka eivät ole olleet lainkaan ansiotyössä, ja joiden ainoa tulolähde on kansaneläke, tai viime vuonna voimaan tullut takuueläke.
Mitä vanhempia ja köyhempiä ihmiset ovat, sen heikommat mahdollisuudet heillä on hakea apua. Köyhyys johtaa eristäytymiseen, kun ainoat vaatteet ovat vuosikymmenien takaa, ja kotoa lähteminen merkitsee aina ylimääräistä rahanmenoa. Etsivää vanhustyötä tarvitaan kipeästi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Heinolalainen Aino Stöd, 67, saa eläkettä rahtusen yli takuueläkkeen. Hän on sairastanut yli kaksikymmentä vuotta reumaa, ja lääkkeet ovat kalliita.
Edessä oleva jalkaleikkaus vaatii rahaa sairaalakuluihin. On säästettävä ruuasta, kun mistään muusta ei voi tinkiä. Vuokra vie 400 euroa kuukaudessa, lääkkeet 100–150 euroa.
– Helmikuussa lääkemenot nousivat niin, että joudun hakemaan ruokaa leipäjonosta, Stöd kertoo.
Itä-Suomen yliopiston professorin Juho Saaren tutkimuksen mukaan lähes puolella leipäjonossa kävijöistä jää pakollisten menojen jälkeen käyttöön 100 euroa tai vähemmän kuukaudessa.
(KL)
Lue lisää uudesta Kuntalehdestä (4/2013)
