Haminan akkumateriaalitehtaan ympäristöluvasta valitus hallinto-oikeuteen – meriluontoa puolustava kansanliike luovutti adressin ministereille

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Puhtaan meren puolesta ry ovat valittaneet Vaasan hallinto-oikeuteen Haminan akkumateriaalitehtaan saamasta ympäristöluvasta. Järjestöjen edustajat kertoivat valituksesta keskiviikkona tilaisuudessa, jossa luovutettiin akkuteollisuuden jätteiden Itämereen kaatamista vastustava kansalaisadressi, jossa on 67 421 allekirjoitusta.

Adressin vastaanottivat ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen, kok., ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz, r.

-Emme tietenkään vastusta uuden teollisuuden ja työpaikkojen syntymistä Suomeen. Vastustamme sitä, että Itämeri ollaan valmis uhraamaan uuden akkuteollisuuden jätteiden sijoituspaikaksi, totesi Puhtaan meren puolesta ry:n hallituksen jäsen Outi Lankia.

Lankian mukaan kyse ei ole vain Suomenlahden vaan myös Selkämeren ja Perämeren suojelemisesta.

-Jos valtion omistaman Suomen Malmijalostuksen ja kiinalaisen kumppanin tapa hyväksytään, niin pitkin rannikkoa nousee akkumateriaalitehtaita, joiden jätteet dumpataan rannikkovesiimme. Se olisi meriluonnollemme katastrofi.

Adressi vaatii, että tuotannon jätteet otetaan talteen kiertotalouden edistämistä varten.

Haminassa tuotannon jätettä päätyy mereen joka päivä seitsemän kuorma-autolastillisen verran, järjestöjen edustajat muistuttavat.

Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa jäte kierrätetään, Lankia muistutti.

Aluehallintovirasto myönsi 12.2.2024 CNGR Finland Oy:lle ympäristöluvan sekä toiminnan aloittamisluvan Haminan akkumateriaalitehtaalle. Tehtaan käsittelemät jätevedet on tarkoitus laskea Suomenlahteen merivedellä laimennettuina.

Ympäristöluvassa on määritelty raja-arvot jätevesille ja poistokaasuille. Nämä raja-arvot perustuvat Euroopan komission hyväksymiin kemianteollisuuden BAT-päätelmiin sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen, AVIn tiedotteessa todetaan.

Lupapäätöksessä on asetettu päästöraja-arvoja veteen ja ilmaan johdettavien metallien sekä typen ja hiukkasten päästöille.

Sen sijaan sulfaatin poistamista jätevesistä ei edellytetä.

-Sulfaattipäästöistä ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kun hankkeessa toimitaan luvan mukaisesti, AVI perustelee.

Puhtaan meren puolesta ry kutsuu asetelmaa ”Suomen suurimmaksi sulfaattipäästöksi”.

Suomen ympäristökeskuksessa merianalyytikkona työskentelevä Jere Riikonen totesi puheenvuorossaan, että Haminan tehdas päästää pistekuormituksena jätevesissään ”pienen kaupungin verran” ammoniakkiravinteita ja meren omaan sulfaattipitoisuuteen verrattuna noin 200-kertaisen määrän sulfaattisuoloja.

-Raakaöljykin on täysin luonnollinen aine, mutta kun sitä yhtäkkiä on meriympäristössä liikaa, seuraukset ovat katastrofaaliset. Samoin uhkaa käydä näiden jätevesien ja suolojen päästöjen kanssa, Riikonen sanoi.

-Olemme sallimassa käsittämättömän suuria jätevesipäästöjä verrattain matalaan veteen, jossa virtaukset ovat riittämättömät ja [päästöjen] vaikutukset edelleen tutkimuksellisesti mallintamatta ja kokeellisesti tutkimatta.

Akkutehdas on herättänyt huolta meriluonnon puolustajissa paitsi päästöjen määrän vuoksi myös siksi, että esitetty puhdistusmenetelmä on aiemmin testaamaton. Riikonen sanoi, että olisi täysin mahdollista järjestää tutkimus ja kokeellisesti testata, miten lupahakemuksen kaltaiset jätevedet vaikuttavat meriekosysteemiin.

Ympäristöministeri: Puhdas siirtymä vaatii yhteensovittamista

Riikonen esitti ympäristöministeri Mykkäselle kysymyksen, voisiko tämä järjestää riippumattoman selvityksen vaikutusten selvittämiseksi.

Mykkänen sanoi luottavansa siihen, että tuomiostuinlaitos on riittävä riippumaton ratkaisun tekijä, joka hankkii tarvittavat selvitykset.

Ministeri ei halunnut kommentoida, ovat Haminan tehtaan ympäristöluvan ympäristövaatimukset riittävät.

-En väitä olevani niin syvä meribiologian osaaja, että lähtisin tulkitsemaan sulfaatti- tai ravinnepäästömäärien merkitystä sille merialueelle.

Mykkänen ei myöskään ottanut kantaa huoleen siitä, että Itäistä Suomenlahden kaltaisella matalalla ja siten haavoittuvalla merialueella kokeillaan uusien päästöjen vaikutuksia.  

Teolliset investoinnit harvoin ovat täysin mustavalkoisia kysymyksiä, ministeri sanoi.

– Ei ole suinkaan mustavalkoinen kysymys, miten teollisuuden puhdasta siirtymää tehdään. Väistämättä joudutaan yhteensovittamaan asioita, niin kuin maankäytössä yleensä aina.

– Ainoa aika mustavalkoinen asia tässä tapauksessa on, että meillä on vallan kolmijako-oppi, jonka nojalla itsenäinen viranomainen on oman lupaharkintansa tehnyt. Nyt tuomioistuimet tarkastelevat viranomaisen lupaharkintaa ja tekevät lopulliset päätökset ja punnitsevat, onko syntymässä sellaista haittaa, joka hankkeen osalta tulisi tulkita hankkeen estäväksi, vaiko ei.

-Se, mikä on minusta selvää ja myös tarpeellista, niin kuin kaikissa jalostamoteollisuuden sektoreissa ala kehittyy koko ajan ja täytyy löytää uusia käytäntöjä, joilla minimoidaan vaikutuksia.

CNGR Finland suunnittelee Haminaan laitosta, joka valmistaa mm. premium-sähköajoneuvojen akuissa tarvittavaa prekursorimateriaalia (pCAM). Yhtiön tavoitteena on rakentaa Haminaan huippumoderni tuotantolaitos. Investoinnin arvo on 500 miljoonaa euroa ja ensimmäinen vaihe työllistää suoraan 150 henkilöä.

Haminan seudulle on erityisen tärkeää ”olla paalupaikalla vihreässä siirtymässä”, Haminan kaupunginjohtaja Ilari Soosalu totesi aluekehitysyhtiö Cursorin tiedotteessa ympäristöluvan myöntämisen jälkeen.

– Meneillään on historiallisen suuri ja nopea muutos globaalisti ja me haluamme olla mukana ensimmäisten joukossa. Nyt meillä on siihen mahdollisuus. Vielä on toki paljon tehtävää mutta tämän päätöksen myötä valittu suunta on askeleen lähempänä toteutumista, Soosalu sanoi.

Oikaisu 21.3.2024 klo 13.30: Kai Mykkänen on ympäristö- ja ilmastoministeri, ei energia- ja ympäristöministeri, kuten jutussa alun perin kerrottiin.

Lisää aiheesta:

Näin kaupunginjohtajat kommentoivat akkuteollisuuden mahdollisuuksia ja valitusten vaikutuksia – Onko oikeusasteesta tulossa lupaviranomainen? pohtii Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö