Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo – "Ajoissa tehty alueellinen sopeutuminen on taloudellisesti huomattavasti kannattavampaa kuin sopeutumattomuus"
Ilmastonmuutos vaikuttaa tulvariskiin eri tavoin eri puollella Suomea. Rankkasateiden yleistyminen lisää hulevesitulvien riskiä ja merivesitulvien riskin arvioidaan kasvavan ainakin Suomenlahdella. Kuva Kemistä, jossa nelostie kulkee merenrantaa myötäillen ja jota muutama vuosi sitten ehdotettiin meritulvan tulvariskialueeksi. Kuva: Tapio Mainio
Ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikan toimeenpanoa Suomessa on vauhditettava ripeästi, jotta saavutetaan asetetut tavoitteet ja varmistetaan sopeutumisen riittävä eteneminen eri sektoreilla, todetaan Suomen Ilmastopaneelin tuoreessa raportissa.
Velvoittavan sääntelyn kehittäminen ja vapaaehtoisten toimien järjestelmällinen arviointi, seuranta ja tukeminen ovat raportin mukaan avainasemassa.
Raportti muistuttaa, että Suomen ilmasto muuttuu lähivuosikymmeninä vääjäämättä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen onkin keskeinen osa ilmastotoimia. Sopeutumisen merkitys korostuu entisestään, jos päästövähennystoimet ovat riittämättömiä.
– Sopeutumispolitiikan toimeenpano on edennyt hitaasti monissa maissa, eikä Suomi ole tässä poikkeus, vaikka toimiin on meillä ryhdytty verrattain varhain, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Sirkku Juhola tiedotteessa.
Sopeutuminen paikallista – ja maailmanlaajuista
Sopeutuminen tarkoittaa aktiivista työtä sekä nykyisten että tulevien sää- ja ilmastoriskien hallitsemiseksi sekä näistä seuraavien yhteiskunnallisten ja taloudellisten riskien minimoimista.
Sopeutuminen on paikallista, mutta sitä ei voi tehdä täysimittaisesti laskematta myös kyseiseen paikkaan ja sen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimivuuteen kohdistuvia alueellisia ja maailmanlaajuisia heijastevaikutuksia. Sopeutumisen suunnittelussa ja sopeutumisen toimeenpanossa tulisi tähdätä kokonaisturvallisuuden hallinnassa niin sanottuun pienimpään mahdolliseen kokonaisvahinkoon, raportissa todetaan.
– Tietoa ilmastoriskeistä ja sopeutumisesta on jo monilla aloilla omaksuttu, mutta osittain toimia on hidastanut vastuiden epäselvyys ja resurssien puute. Ilmasto-osaamisen vahvistaminen ja koordinoitujen sopeutumistoimien edistäminen on entistä tärkeämpää, Sirkku Juhola sanoo.
– Sopeutumispolitiikan tehostaminen Suomessa edellyttää selkeitä sopeutumisen tavoitteita ja indikaattoreita, toimien kustannustehokasta valintaa sekä taloudellisten ohjauskeinojen parempaa hyödyntämistä
Sopeutuminen jäänyt vähälle huomiolle maakunnissa
Maakuntien ilmastosuunnitelmat ovat painottuneet ilmastonmuutokseen hillintään, ja sopeutuminen on toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle, raportissa todetaan. Sopeutumistyötä on tehty hyvin eri tavoin eri maakunnissa. Tarkemmat vaikutusarviot, sopeutumisen tavoitteet ja alueelliset toimenpiteet puuttuvat monilta.
– Maakuntien edustajia haastatellessa oli ilahduttavaa huomata, että ilmasto-osaamista halutaan maakunnissa vahvistaa ja suunnitelmia ollaan päivittämässä. Maakunnat voisivat oppia toisiltaan ja jakaa tietoa parhaista sopeutumistyön edistämisen käytännöistä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Jaana Sorvali.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaisiin on ilmastosuunnitelmissa käsitelty vain hyvin yleisellä tasolla. Esimerkiksi Lapin ilmastostrategiassa ei eritellä ilmastonmuutoksen alueellisia vaikutuksia saamelaiskulttuuriin. Saamelaisten osallisuuden lisääminen ilmastopoliittisessa päätöksenteossa sekä suunnitelmallinen sopeutumistyö yhdessä perinteisen tiedon haltijoiden, tutkijoiden, viranomaisten, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa loisivat saamelaisille parempia edellytyksiä sopeutua ilmastonmuutokseen kulttuurisesti kestävällä tavalla.
Joihinkin sääilmiöihin liittyen ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat epävarmempia. Esimerkiksi rajuilmojen esiintymiseen vaikuttavat monet eri tekijät, joten niiden määrässä ja voimakkuudessa ei välttämättä ole odotettavissa suuria muutoksia lähivuosikymmeninä. Tulvariskiin ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin eri puollella Suomea. Rankkasateiden yleistyminen lisää hulevesitulvien riskiä ja merivesitulvien riskin arvioidaan kasvavan ainakin Suomenlahdella. Vesistötulvien riskin on arvioitu kasvavan etenkin Etelä- ja Keski-Suomen suurissa vesistöissä.
– Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ei ole kyse vain tulevaisuuteen varautumisesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt. Ajoissa tehty alueellinen sopeutuminen on taloudellisesti huomattavasti kannattavampaa kuin sopeutumattomuus, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hilppa Gregow.
Aiheesta aiemmin:
