Kuva: Lauri Rotko/Lahden kaupunki
Vuoden 2021 EU:n ympäristöpääkaupungiksi valitussa Lahdessa kestävyyttä on edistetty kaupungin useilla eri sektoreilla.

Viime keväänä Ahtialan neuvolassa Lahdessa alettiin yhdistää ilmasto- ja kestävyystietoa terveyden edistämiseen. Ensi syksynä kestävyys laajenee osaksi neuvolatyötä muissakin Päijät-Hämeen neuvoloissa.

Tulevaisuudessa neuvolan terveydenhoitaja voi ottaa perheen kanssa esiin sekä ympäristön että terveyden kannalta kestäviä valintoja lapsen eri ikävaiheissa.

– Voidaan pohtia esimerkiksi miten kasvikset saisi maistumaan, tai miten perhe liikkuu arjessa, sanoo neuvolakokeilun koordinaattori Hanna Rintala

– Voiko arkisia matkoja esimerkiksi tehdä pyörällä, vaikka se olisi hieman vaivalloisempaa kuin autolla? Siinä tulee terveyttä edistävää liikuntaa paljon enemmän kuin siinä että aina liikutaan autolla.

Rintala on neuvolakokeilun kehittäneen Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n ympäristöjaoston vastaava. Kokeilu oli yksi yhdeksästä ympäristöministeriön rahoittamasta kuntakokeilusta, joissa etsittiin tapoja edistää ilmastovastuullista elämäntapaa vuoden 2020 syksyllä. 

Kokeilu keskelle koronapandemiaa

Kunnat voivat vähentää ilmastopäästöjään liikenteen, rakennusten ja julkisten hankintojen kautta, mutta kuntalaisten henkilökohtaisen kulutuksen aiheuttamiin päästöihin on vaikeampi vaikuttaa. 

Vuoden 2021 EU:n ympäristöpääkaupungiksi valitussa Lahdessa kestävyyttä on edistetty kaupungin useilla eri sektoreilla. Terveydenhuollossa teema ei kuitenkaan ole näkynyt tarpeeksi, vaikka terveyden kannalta kestävät valinnat ovat yleensä kestäviä myös ympäristön kannalta, Rintala sanoo.

– Ympäristöasiat eivät oikein näy terveydenhuollon työympäristössä. Niiden tuomiseen tarvittiin ulkopuolista apua.

Ilmastokokeilu tuotiin neuvolaan kesken koronapandemia.

– Alku oli vähä jännittävä, että miten tämä mahtuu sinne aikatauluun. Henkilökuntaa oli siirretty osittain muihin töihin ja lasten tarkastuksia oli siirretty myöhemmäksi, Rintala sanoo. 

– Korostettiin, että ei olla tuomassa lisätaakkaa siihen työhön. Kukaan ei tule sanomaan miten terveydenhoitajien pitäisi tehdä työnsä, vaan pyrittiin pitämään kunnioittava suhtautuminen työhön.

Neuvolan terveydenhoitajat saivat pohtia itse neljässä Helsingin yliopiston kokonaisvaltaisen ja kestävän systeemisen muutoksen Kudelma-verkoston vetämässä työpajassa, miten kestävyys voisi olla osa neuvola-arkea. 

– Kaikki terveydenhoitajat olivat hyvin kiinnostuneita näistä asioista. Ehkä siinä oli hyvää tuuriakin mukana, että saatiin valmiiksi innostuneet työntekijät mukaan, mutta kokeilu sujui hyvin luontevasti.

Kestävyys käyntirunkoon

Kokeilu onnistui saavuttamaan sille asetetut tavoitteet: sekä neuvolahenkilökunta että neuvolassa asioineet perheet kokivat sen tärkeäksi. Terveydenhoitajat pystyivät yhdistämään terveyden edistämisen työnsä ilmastoystävällisyyden ja kestävyyden tukemiseen. 

Kokeiluun osallistuneet terveydenhoitajat kokivat voivansa vaikuttaa maapallon hyvinvointiin oman työnsä kautta. Kaikki kokeilusta palautetta antaneet terveydenhoitajat kertoivat aikovansa toteuttaa kokeilusta nousseita ideoita käytännössä sekä työssään että omassa arjessaan. 

Viimeisessä työpajassa terveydenhoitajat ideoivat, miten ilmasto- ja kestävyysteemat voidaan yhdistää neuvolatyön käyntirungon sisältöön. 

Ympäristöministeriö myönsi kokeilulle tammikuussa jatkorahoituksen. Sitä aiotaan käyttää neuvolan kestävyystyön laajentamiseen. 

Tänä keväänä Päijät-Hämeen kuntayhtymän eri yksiköistä kootaan työryhmä, jossa työstetään käyntirunkoa. Syksyllä tarkoituksena on kouluttaa koko kuntayhtymän henkilökunta samanlaisella työpajakoulutuksella kuin kokeilussa. 

– Periaatteessa tämä malli on käytettävissä kaikkiin kuntiin, Rintala sanoo. 

Hänen mukaansa mallia on tarkoitus levittää mahdollisimman moneen kuntaan. 

– Haluamme tehdä kestävyydestä normaalin osan arkea. Meidän kaikkien on muodostettava joku suhde siihen mikä tämän maapallon tilanne on ja mikä sen kantokyky on. 

Rintalan mukaan tarkoituksena ei ole vaatia ketään ratkaisemaan ympäristökriisiä tiukalla ilmastodieetillä, mutta ympäristöteemojen tuominen neuvolaan voi olla yksi tapa aktivoida kuntalaisia alentamaan päästöjään. Lisäksi pienillä asioilla voi olla suuri huolta helpottava merkitys. 

– Palautteen perusteella neuvontaa kaivataan. Tuki kestäviin valintoihin ja niiden yhdistäminen terveyden edistämiseen on se, mitä perheet toivovat.

Päästöt alas koulun ruokalassa ja oppitunneilla

Muissa kuntien ilmastokokeiluissa kehitettiin muun muassa elämyksellisisiä, vähäpäästöisiä liikkumisvaihtoehtoja ja selvitettiin miten hyvin automatkoja voi korvata sähköpyöräilyllä kunnan toiminnassa, sekä tutkittiin aurinkopaneelien käyttöä Lapissa yhteisökompostoinnissa ja kasvinviljelyssä. 

Ympäristöministeriö myönsi kolmelle hankkeelle jatkorahoituksen. Lahden kuntakokeilun lisäksi jatkorahoitusta saivat ruokahävikin pienentämiseen ja 1,5 asteen elämäntapojen opettamiseen tähtäävät kokeilut. 

Kuntoutussäätiön, Helsingin ruoka-avun kehittämishankkeen, Palmia Oy:n, koulujen ja muiden alueellisten toimijoiden yhteisessä kokeilussa pienennettiin kunnan ruuan kulutukseen liittyvää hiilijalanjälkeä. Kokeilussa pyrittiin lisäämään kasvisruuan kulutusta ja vähentämään ruokahävikkiä.

Kokeilulla onnistuttiin säästämään yli 250 litraa aivan syömäkelpoista ruokaa biojätteeseen joutumiselta jakamalla yli jäänyttä kouluruokaa kolmesti viikossa kahdessa eri jakelupisteessä 2,5 kuukauden ajan. 

Jatkorahoituksella aiotaan laajentaa toimintaa ja vahvistaa koulujen oppilaiden osallisuutta kouluruuan hiilijalajäljen vähentämisessä. 

Neljän kunnan ja D-mat oy:n yhteisessä kokeilussa puolestaan kehitettiin 1,5 asteen elämäntapapelistä kouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin soveltuva opetusmateriaali. Tavoitteena oli, että kunnat voivat edistää pelin avulla kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaa kestävien elämäntapojen opetusta.

1,5 asteen elämäntapapeli perustuu arkisten tekojen merkityksen havainnollistamiseen. Se kasvattaa oppilaiden ja opiskelijoiden ymmärrystä siitä, millaiset asiat ruoan, asumisen, arkiliikkumisen, matkustuksen ja vapaa-ajan sekä muun kulutuksen osa-alueilla vaikuttavat hiilijalanjälkeen.

Jatkorahoituksella kokeilu pyrkii viemään pelin kaikkiin Suomen kouluihin ja mahdollisesti myös kansainvälisille markkinoille. 

Lisää aiheesta:

Arkistosta: Kunnilla ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa – “Meillä on jo ratkaisuja, mutta ne on otettava heti käyttöön”, sanoo Sitran johtaja Mari Pantsar

Ruotsalaisraportti kysyy, voivatko julkiset hankinnat ohjata ilmastopolitiikkaa kustannustehokkaasti– hurjin esimerkki koulurakennuksesta

Avatar
Milka Valtanen
milka.valtanen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*