Varsinais-Suomen ELY-keskuksen projektipäällikkö Susanna Rokkanen kertoo kuntien olevan tärkeässä roolissa, kun luontotiedon saatavuutta kehitetään kansallisesti entistä paremmalle tasolle. (Kuva: Vilma Väänänen)

Kaavoitusprosessit tai esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyt voivat aiheuttaa yllättäviä ongelmia, jos niiden aikana on jäänyt puutteita luontotietoon ja päätöksistä valitetaan.

Tästä uhkakuvasta huomauttava Varsinais-Suomen ELY-keskuksen projektipäällikkö Susanna Rokkanen on ollut mukana kansallisen luontotiedon kehittämisohjelmaa pohtivassa koordinaatioryhmässä.

Kyseinen ryhmä on etsinyt keinoja, miten luontotieto olisi entistä paremmin saatavilla myös kaavoituksista ja YVA-menettelyistä vastaavissa kunnissa.

ELY-keskuksia kansallisessa ryhmässä edustava Rokkanen kertoo, että nyt halutaan saattaa luontotiedon kerääminen ja hallinnointi uudelle tasolle.

Mainos



Tässä kehitystyössä tarvitaan kuntia. Tämän kehitystyön tuloksista kunnat hyötyvät monin eri tavoin, projektipäällikkö jatkaa.

– Tämä työ on katsottu ELY-keskuksissa todella tarpeelliseksi.

Rokkanen painottaa, miten ajantasaisen ja riittävän kattavan luontotiedon avulla kunnat pystyvät toteuttamaan tehtäviään, kuten pitääkin.

– Luontoarvot ovat lain mukaan turvattuja.

Luontotiedon kansallinen koordinaatioryhmä julkistaa ensi kuun aikana 17 organisaation yhteisen ehdotuksen kansalliseksi luontotiedon kehittämisohjelmaksi.

Kuntien lähtökohdat vaihtelevat

Susanna Rokkanen toivoo kunnilta aktiivisuutta luontotiedon keräämistä ja jakamista kohtaan.

Kuntien olisi sovitettava toimiaan niin, että ne asettuisivat mahdollisimman hyvin kansalliseen kehykseen.

– Kunnissa kannattaa pohtia, mitä hyvä luontotiedon tallentaminen on. Olisi hyvä, että luontotiedon siirtäminen olisi sujuvaa.

Kaavoitusprosessienkin kautta kunnissa on kerätty paljon luontotietoa, mutta joissain kunnissa se on paremmin saatavilla ja koottuna kuin toisissa.

– Osalla kunnista on hyvät järjestelmät, joihin luontotietoa kerätään. Toisissa kunnissa ei ole yhtä paljon resursseja laittaa tietohallintoon.

Pysäyttävä megatrendi

Luontokato on noussut viime vuosina ilmastonmuutoksen rinnalle suurimpien yhteiskuntaa haastavien megatrendien joukkoon.

Ekosysteemitiedon käyttöön erikoistunut Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Petteri Vihervaara huomauttaa rahoitusalan luontoyhteyksiä käsittelevästä Finnish Finance Nature Summit -tapahtumasta, joka järjestettiin viime viikon maanantaina.

Tapahtuman järjestivät Finanssiala, Elinkeinoelämän keskusliitto, Sitra ja Kari & Pantsar -yritys.

– Yksi toisensa jälkeen sanoi, että tarvitaan luontomittareita. Luontoarvojen huomioiminen sisällytetään yritysten rahoitusehtoihin tulevaisuudessa.

Jos haluaa pankista lainaa paremmilla ehdoilla, niin silloin on oltava tiedossa oman toiminnan vaikutus esimerkiksi luontokatoon.

Vihervaara arvelee, että rahoituspuolella on jo viiden vuoden päästä paljon sellaista luontotietoon liittyvää uudenlaista tarvetta, joka koskettaa myös kuntia.

Toisin sanoen kuntien on pystyttävä laskemaan ja arvioimaan lisääntyvissä määrin oman toimintansa ympäristövaikutuksia.

Riesana haitalliset vieraslajit

– Luontokadon syyt ovat hyvin tiedossa, Petteri Vihervaara sanoo.

Niitä ovat muiden muassa haitalliset vieraslajit, elinympäristöjen tuho, lajien suora hyödyntäminen, ilmastonmuutos ja saastuttaminen.

Luontokadon torjuminen vaatii kattavaa ja laadukasta tietopohjaa, jonka kustannustehokas kerääminen ja hallinnointi toteutuu tehokkaimmin poikkihallinnollisella yhteistyöllä.

Näihin vaatimuksiin luontotiedon kansallinen koordinaatioryhmä on pyrkinyt vastaamaan kehittämisohjelmaa laatiessaan.

Ohjelmassa annetaan yhteiset suuntaviivat tehokkaamman ja tarpeisiin vastaavan luontotiedon keräämiseksi ja jalkauttamiseksi, Vihervaara lisää.

Suomen ympäristökeskus on toiminut koordinaatioryhmän koolle kutsuvana voimana.

Tietoa myös maanomistajille

Vihervaaran mukaan kunnissa on paljon tietoa esimerkiksi luontotyypeistä ja tätä tietoa olisi hyvä saada entistä paremmin tallennettua ja jaettua.

Kun luontotieto on mahdollisimman kattavaa ja eri osapuolien käytettävissä, niin se lisää mahdollisuuksia ennakoida erilaisia kehityksiä.

Luontotietoa olisi tarkoitus saada yhä paremmin niin yritysten kuin yksityistenkin käyttöön, samalla tavalla kuin kansallisten organisaatioiden ja kuntienkin käyttöön.

– Laadukas tieto antaa kunnille paremmat mahdollisuudet arvioida erilaisten toimien luontovaikutuksia. Näin kunnissa osataan arvioida paremmin, miten vaikuttavia toimia voidaan tehdä eri kokoisilla panostuksilla.

– Kun uusia hankkeita tehdään, niin voidaan säästää paljon resursseja, kun toimitaan järkevästi ja pystytään välttämään kömmähdyksiä.

Ja hyvinvoiva luonto ei ole pelkästään taloudellinen asia. Se on lopulta elinmahdollisuuksien kannalta olennaista, missä tilassa luonto on, mutta se on monelle myös paljon muutakin, Vihervaara korostaa.

– Monet ihmiset ovat ylpeitä ja iloisia lähiluonnostaan.

Luontotiedon kansallinen koordinaatioryhmä julkistaa 15.12. yhteisen ehdotuksen kansalliseksi luontotiedon kehittämisohjelmaksi.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*