MAL-sopimusten tavoitteet saivat kyytiä keskustan puheenjohtajalta – Kuntaliiton varatoimitusjohtaja näkee sopimusten edistävän ilmastotyötä
MAL-sopimukseen kuuluu sosiaalisen asuntotuotannon edistäminen. Kuva: Pixabay
Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset nousivat esille, kun keskustan ylin puoluejohto kokoontui Jämsän kaupungissa, joka sijaitsee Keski-Suomessa, Päijänteen länsirannalla.
Alkuviikon (9.-10.8.) kattaneeseen kokousohjelmaan kuului keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon puhe maanantaina. Hän kyseenalaisti MAL-sopimukset, jotka ovat valtion solmimia sopimuksia suurimpien kaupunkiseutujen kanssa.
– Suuret kaupungit kehittivät aikanaan MAL-sopimukset kaupungistumisen tueksi, valtiovarainministeri taustoitti.
Saarikko ei näe MAL-sopimuksien vastaavan tämän päivän kuumimpiin kysymyksiin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Polttavin ongelma on kuitenkin ratkoa, kuinka päästöjä vähennetään eri puolilla Suomea ja rakennetaan samalla kestäviä yhdyskuntia.
– Tämän tueksi esitämme siirtymistä nykyisistä maankäytön asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksista kansallisiin ilmastosopimuksiin.
Keskustan puheenjohtajan puheen jälkeen keskustelu aiheesta eteni muiden muassa joidenkin kansanedustajien tiedotteilla, joissa Saarikon MAL-sopimusnäkemykset saivat joko kannatusta tai sitten eivät.
MAL-yhteistyössä ei ole vapaamatkustajia
Ympäristöministeriön sivuilla kerrotaan, että MAL-sopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion välistä yhteistyötä. Tätä yhteistyötä tehdään yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa.
Sopimuksissa määritetään yhteiset tavoitteet lähivuosien maankäytön kehittämiselle ja asuntotuotannolle. MAL-sopimuksissa määritetään myös liikenneverkon keskeiset kehittämishankkeet.
– Olennainen huomio MAL-sopimuksista on se, että molemmat osapuolet tuovat tavaraa pöytään. Valtio tuo siihen omia resurssejaan, kunnat maksavat liikennehankkeista oman osuutensa ja sitoutuvat tiettyihin kaavoitusratkaisuihin, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.
Tähän yhteiseen sopimukseen kuuluu sosiaalisen asuntotuotannon edistäminen.
– Se on keskeinen kohta.
MAL-sopimuksessa kestävän kehityksen askelmerkit
Se on hyvä, että MAL-sopimuksista keskustellaan, Timo Reina vastaa erilaisiin avauksiin, joita on kuluneella viikolla esitetty.
Hän painottaa samalla sitä, että nämä sopimukset ovat syntyneet osapuolten tarpeista ja niissä sovitut päätökset ovat yhteisiä.
MAL-sopimukset tähtäävät pitkäjänteiseen toimintaan ja sitäkin taustaa vasten Kuntaliiton varatoimitusjohtaja on tyytyväinen MAL-sopimusten nykytilanteeseen. Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun sekä Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseutujen MAL-sopimukset ovat voimassa vuoteen 2031 saakka.
Reina ei näe MAL-sopimusten olevan millään tavoin ristiriidassa esimerkiksi kuntien kunnianhimoisten ilmastotyötavoitteiden kanssa.
– MAL-sopimuksissa on asetettu yhteiset ilmastotavoitteet.
Tätä ilmastotyötä MAL-sopimuksissa konkretisoivat muiden muassa tavoitteet joukkoliikenteen kehittämisestä tai vaikkapa puurakentamisen edistämisestä.
– En asettaisi MAL-sopimuksia vastakkain olemassa olevien tai valmisteilla olevien sopimusten kanssa.
Sopimus perustuu vapaaehtoisuuteen
MAL-sopimukset laajenivat Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille keväällä 2021. Tämän laajenemisen jälkeen MAL-sopimusten piirissä on ollut 55 prosenttia Suomen asukkaista.
Voitaisiinko MAL-sopimuksia tehdä uusilla alueilla Suomessa?
– Siinä on tarkasteltava kuntien tarpeita ja resurssejakin.
Koska osapuolten omat tarpeet ovat sopimuksen lähtökohtana, silloin sopimisen on oltava sopimusosapuolten tahdon mukaista, hän täsmentää.
Suomen maaperän, besistöjen ja yleensä ympäristö tuhoamisessa ei kepulaisia voita kukaan. Soiden ojitukset, metsien turhat ojitukset, lietevalumat, myrkyt, ja edellisten sukupolvien järvien laskemiset, nykyisten sukupolvien järviin johtavat ojat jne. Löytyy tuhansittain lampia, jotka on täytetty paskalla.
Ruuan tuonti muualta on oikea ympäristöteko.
Voi kuinka kurjaa, kun ministeritasolla kaupungit ja maaseutu asetetaan aina vastakkain. Suurten kaupunkien maankäytöllä, liikenteellä ja asumisella on isoja vaikutuksia ilmastoon, ellei toimia ohjata hyvin. Siksi MAL-sopimuksia ei pidä kaataa, päinvastoin toive on, että sitä laajennettaisiin koskemaan muitakin kaupunkeja..