Raportti: Lainsäädännössä ei oteta aina huomioon ympäristön esteellisyyttä ja sen aiheuttamaa kuormitusta – ”Näistä asioista kuntapäättäjien on hyvä olla tietoisia”
Raportin mukaan nykylainsäädäntö painottaa liikkumisen esteettömyyttä, mutta ympäristön aiheuttamaa sosiaalista, psyykkistä ja kognitiivista kuormitusta ei aina oteta huomioon. (Kuva: Pixabay)
Ympäristöministeriö asetti vuoden 2022 lopulla työryhmän muodostamaan tilannekuvan rakennetun ympäristön esteettömyydestä. Ryhmän työ on koottu raporttiin, joka sisältää ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi ja muiksi toimenpiteiksi.
Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Matleena Haapala vastaa, että raportissa on paljon asioita, joista kuntapäättäjien on hyvä olla tietoisia. Raportissa on muiden muassa ajankohtaista tietoa lainsäädännön kehittymisestä.
Raportti toimii myös perustietopakettina esteettömyyteen.
– Konkreettisten liikkumisen esteiden lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota esimerkiksi aistiesteettömyyteen ja kognitiiviseen esteettömyyteen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Raportin mukaan nykylainsäädäntö painottaa liikkumisen esteettömyyttä, mutta ympäristön aiheuttamaa sosiaalista, psyykkistä ja kognitiivista kuormitusta ei aina oteta huomioon.
Aistiesteetön, helposti hahmotettava ja helppokulkuinen rakennettu ympäristö hyödyttää kaikkia.
– Tämä koskee niin rakennusten sisätiloja ja pihoja kuin yhteisiä ulkotilojakin palvelu- ja asuinalueilla sekä ulkoilu- ja virkistysalueilla.
On kuunneltava kuntalaisia
Jotta kunnissakin – tai missä tahansa organisaatiossa – pystytään edistämään kunnolla esteettömyyttä, on otettava asioista selvää.
– Kunnissa on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa esteettömyyden edistämiseen. Jotta voi vaikuttaa esteettömyyteen, on oltava motivaatiota ja ymmärrystä siihen.
– Kun suunnitellaan rakennettua ympäristöä, on tärkeää, että kuunnellaan riittävästi kuntalaisia ja asiantuntijoita.
Rakennetun ympäristön esteettömyys vaikuttaa kaikkien yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin yhteiskunnan jäseninä. Se vaikuttaa siihen, kuinka voi käyttää palveluita, työskennellä, valita asuinpaikkansa ja asua kotonaan, Haapala jatkaa.
Esteettömyysasiantuntijan voi kutsua
Matleena Haapala nostaa esille raportin kakkosluvun.
– Siinä on tilannekuvaa ja ryhmän kehittämisehdotuksia.
Näistä asioista kuntapäättäjien on hyvä olla tietoisia, hän jatkaa.
Raportin toisessa luvussa kerrotaan, että rakennetun ympäristön esteettömyyden toteutuminen edellyttää sitä, että vastuutahoilla on käytössään riittävä osaaminen suunnittelu-, toteutus, kunnossapito- sekä käyttövaiheissa.
Raportissa huomautetaan, miten lainsäädännön soveltamisohjeet, rakennusvalvonnasta saatava ohjaus ja neuvonta sekä kuntien yhteistyö soveltamisen ohjauksessa koetaan tarpeellisiksi.
– Rakennushankkeessa voidaan myös käyttää esteettömyysasiantuntijaa, Matleena Haapala lisää.
Yleisten alueiden esteettömyyden ja kunnossapidon puutteellinen sääntely on johtanut siihen, että kunnissa on tarvetta laatia omia ohjeita esteettömyyden parantamiseen, raportissa kerrotaan.
Huolimatta käytettävissä olevien työkalujen runsaudesta, rakennetun ympäristön elinkaaren aikana on tilanteita, jolloin esteettömyyden toteutuminen katkeaa.
– Myös rakennetun ympäristön esteettömyystiedon kokoamista, saatavuutta ja ylläpitoa tulisi kehittää.
Kehittämistarpeita kartoitetaan edelleen
Ympäristöministeriön asettama työryhmä neuvoi kiinnittämään suunnittelijoiden koulutuksessa ja julkisten hankintojen valmistelussa huomiota YK:n vammaisyleissopimuksen esteettömyyttä koskevaan sisältöön.
Vammaisyleissopimuksesta saa tietoa rakennetun ympäristön esteettömyydestä ja sen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.
Ympäristöministeriö on aikeissa toteuttaa esteettömyysasetuksen toimivuusarvion.
– Tässä yhteydessä on hyvä selvittää muun muassa, millaisia kehittämistarpeita on esteettömyyden varmistamiseksi suunnittelu- ja rakennuslupaprosessissa.
Otsikkoa muokattu 21.4. kello 12.32.
Lue myös:
