Siirtymäaika päättyy: Luontokatoa kiihdyttävä kurtturuusu on hävitettävä pihoilta ja puutarhoista kesäkuun alkuun mennessä – näin pääset vieraslajista eroon

Kurtturuusun on lain mukaan kadottava maisemasta kesäkuun alusta lukien. Tuolloin päättyy kolmivuotinen siirtymäaika, joka asetettiin kiinteistönomistajille kurtturuusun hävittämistä varten, kun kurtturuusu luokiteltiin vieraslajiksi vuonna 2019.

Tämä tarkoittaa, että kurtturuusua ei saa kasvattaa, päästää ympäristöön, tuoda maahan, pitää hallussa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää, myydä taikka muuten luovuttaa.

Kasvatuskielto velvoittaa kaikkia kiinteistön omistajia hävittämään niiden esiintymät tai vähintään rajoittamaan leviämistä.

Kurtturuusun esiintymistä kiinteistöllä pidetään kasvattamisena, jos kurtturuusua kasvaa kiinteistöllä, joka on omistajansa tai haltijansa jatkuvassa käytössä ja hoidossa riippumatta siitä, miten kasvi on alun perin levinnyt kiinteistölle ja onko kyse kasvin aktiivisesta hoidosta vai pelkästään sen passiivisesta sietämisestä.

Kieltojen noudattamista valvovat ELY-keskukset. Sakkoja ei ala kuitenkaan napsahdella heti jokaisesta havaitusta kurtturuususta.

– Kiellon täytäntöönpano ei tarkoita sitä, että heti seuraavana päivänä olisimme sakottamassa kansalaisia kiellon noudattamatta jättämisestä. Pitää ajatella niin, että me yhdessä voimme onnistua tässä, sanoo vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta tiedotteessa.

Uhka kasveille ja hyönteisille

Kurtturuusu on Euroopan sadan haitallisimman vieraslajin joukossa, ja se uhkaa Suomessa lähes 50 lajia ja on osasyynä muidenkin lajien uhanalaistumiseen.

Kurtturuusu leviää nopeasti etenkin rannoilla. Se syrjäyttää helposti herkkää hiekkarantojen alkuperäiskasvillisuutta ja peittää hiekkarannat läpipääsemättömiksi piikkisiksi kasvustoiksi jopa hehtaarien laajuudelta.

Kotipihassa oleva kurtturuusukasvusto ei pysy kurissa leikkaamalla ja hoitamalla, koska linnut syövät ja kuljettavat siemeniä ympäriinsä. Kasvusto täytyy siis poistaa ja tuhota sekä seurata poiston onnistumista.

Samalla kurtturuusu uhkaa monia hyönteisiä, kun niiden suosimat kasvit katoavat. Kurtturuusu uhkaa yksittäisten lajien lisäksi kokonaisia luontotyyppejä. Lisäksi kurtturuusu aiheuttaa merkittävää haittaa maaperään sekä kasvillisuuden määrään.

– Kurtturuusua ei tämän kevään jälkeen saisi enää kasvaa missään Suomessa. Mitään haitalliseksi säädettyä vieraskasvilajia ei saa pitää omalla pihallaan, vaikka sitä hoitaisi, kitkisi, karsisi ja trimmaisi. Haitallisten vieraslajien hallinta on aina vaikeaa ja riski leviämisestä ympäristöön on korkea, WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki sanoo tiedotteessa.

Torjuntatoimet luokiteltu alueittain

Väyläviraston mukaan kurtturuusun torjuntatoimia tulisi ensi sijassa kohdistaa alueille, joilla kurtturuusu voi uhata luonnonarvoja. Sellaisia ovat meren saaristo ja rannikot sekä Natura- ja muiden suojelualueiden läheiset alueet.

Väylävirasto on selvittänyt maantieverkon kurtturuusujen määrää ja sijoittumista erityyppisille teille. Kurtturuusujen torjunnalle on myös laadittu sekä valtakunnallinen että alustava alueellinen kiireellisyysjärjestys.

Maantieverkolla istutettuja kurtturuusuja on Väyläviraston rekisteritietojen mukaan koko maassa yhteensä 1 132 kohteessa, joiden yhteispinta-ala on noin 335 900 neliömetriä (33,59 hehtaaria). Hieman yli puolet kurtturuusuista on yksiajorataisilla teillä (53 %) ja kaksiajorataisille teille sijoittuu noin 45 prosenttia kurtturuusupinta-alasta.

– Eniten kurtturuusua on maanteiden varsilla eteläisessä Suomessa, mutta myös Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla istutuksia on paikoin runsaasti. Lapin pohjoisosassa kurtturuusua ei maantieverkolla rekisteritietojen mukaan esiinny. Tiedot eivät vielä ole kattavia koko maasta, koska osasta maanteiden hoidon urakka-alueita inventointitietoa ei ole, ympäristöasiantuntija Marketta Hyvärinen Väylävirastosta sanoo.

Väyläviraston mukaan kurtturuusun torjuntatoimia maantieverkolla priorisoidaan valtakunnallisesti saaristoon ja rannikoille sijoittuvilla urakka-alueilla. Jos esiintymätiedoissa on puutteita, on inventointia jatkettava. Kiireellisesti hävitettäväksi määriteltiin esiintymä, joka on alle 20 kilometrin etäisyydellä rannikosta tai sijaitsee alle 500 metrin päässä Natura- tai luonnonsuojelualueesta.

Melko kiireellisenä pidetään urakka-aluetta, jolla esiintymiä on 20–50 kilometrin etäisyydellä rannikosta tai esiintymiä on runsaasti Natura- tai suojelualueen läheisyydessä. Sisämaan urakka-alueet, joilla kurtturuusua on verrattain vähän, on luokiteltu toissijaiseen kiireellisyysluokkaan.

Torjunta tuo kustannuksia

Väylävirasto ja ELY-keskukset käyttävät valmistuneen selvityksen tuloksia suunnitellessaan kurtturuusun torjuntatoimia jatkossa. Torjunnan toteutusjärjestykseen vaikuttavat myös muut seikat kuin kiireellisyysluokitus. Kunkin alueen ja kohteen hävittämiseen sopivat menetelmät on selvitettävä ja kustannukset arvioitava, jotta torjuntatoimet voidaan kohdentaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.

– Esimerkiksi kaksiajorataisilla teillä kurtturuusun hävittäminen on kannattavinta tehdä muiden tienparannustöiden yhteydessä, koska työmaan järjestämisen haitat liikenteelle ovat vilkkailla teillä merkittävät ja liikenteen ohjauksen kustannukset suuret, Marketta Hyvärinen sanoo.

– Kurtturuusun hävittämisen kustannusten arviointia vaikeuttaa se, että eri puolilla Suomea ei vielä ole riittävästi vieraslajijätteen vastaanottopaikkoja. Jätteen kuljetusmatkat voivat siten muodostua pitkiksi, ja jätteen vastaanoton hinnat ovat korkeat.

Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta toivoo laajaa yhteistyötä kurtturuususta eroon pääsemisessä.

– On erittäin tärkeää, että me kaikki kannamme kortemme kekoon ja alamme torjumaan niin kurtturuusua kuin muitakin haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja. Kurtturuusu on torjuttavissa vain, jos me kaikki otamme sen kesäiselle työlistallemme omistamillamme alueilla.

Näin eroon kurtturuususta:

Pienen kurtturuusun saa kiskottua maasta käsin. Suurempi pensas kannattaa leikata ensin tyveä myöten ja kaivaa sitten juurakko maasta.

Kurtturuusun voi hävittää myös näivettämällä. Revi pois kaikki pensaan lehdet 3 – 4 kertaa kesän aikana. Kun lehtiä repii joka kesä sinnikkäästi, kurtturuusu näivettyy kolmessa neljässä vuodessa kokonaan hengiltä.

Kurtturuusun hävittäminen ei välttämättä onnistu kerralla. Jos maahan on jäänyt juurakon pala, kurtturuusu voi aloittaa kasvun uudelleen. Kasvupaikkaa kannattaakin seurata vielä hävittämisen jälkeen, ja kitkeä mahdolliset uudet versot heti pois.

Puutarhahommissa kannattaa pitää silmät auki myös muiden vieraslajien, kuten jättipalsamin ja lupiinin varalta. Lupiinin ja jättipalsamin saa hävitettyä säännöllisesti niittämällä, tai juurineen kitkemällä.

Lähde: WWF.

Lajittelu:

Kurtturuusun osat täytyy lajitella huolellisesti. Kurtturuusun marjat (kiulukat), siemenet sekä kasvin juuristot ovat erittäin elinkykyisiä, joten ne kannattaa lajitella aina sekajätteeseen.

Pelkät varret voi pieninä määrinä lajitella kiinteistön biojäteastiaan, tai sekajäteastiaan, jos kiinteistöllä ei vielä kerätä biojätettä.

Leikattuja varsia ei pidä laittaa tuoreina kotikompostoriin, koska niissä maatuminen ei välttämättä ole riittävää ja varsien elinkyky saattaa säilyä. Asukkaiden omatoimisessa käsittelyssä vahva suositus on, että kurtturuusun irtileikatut kasvustot kompostoidaan vasta täydellisen kuivattamisen ja silppuamisen jälkeen. Kiulukoita ja juuria ei pidä kompostoida lainkaan.

Lähde: HSY.