Valkoposkihanhet uhkaavat maitotuotantoa Pohjois-Karjalassa – Kiteellä vierailleet ministerit lupaavat helpotuksia

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) vierailivat tänään 26. toukokuuta Kiteellä. Vierailun syynä olivat valkoposkihanhet. Muuttolinnut ovat muodostuneet Pohjois-Karjalassa vuosi vuodelta kasvavaksi ongelmaksi.

Pesimäalueilleen matkalla olevat hanhet pysähtyvät viikoiksi ruokailemaan alueen pelloille. Maanviljelijöille aiheutuvat tappiot ovat mittavat ja voivat pitkällä tähtäimellä heikentää myös kuntien taloutta.

Tänä vuonna esimerkiksi Tohmajärven kunnan 9 000 hehtaarin viljelypinta-alasta jo 1 700 hehtaarin alueelta on ilmoitettu vahinkoja. Kunnanjohtajan Olli Riikosen mukaan, korvaushakemukset nousevat todennäköisesti yli 2 000 hehtaariin. Ministerien vierailun tarkoituksena oli etsiä ratkaisuja valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja korvaamiseksi.

– Kunnat ovat jo useampana keväänä pyrkineet siihen, että tapaaminen ministerien kanssa saataisiin aikaan. Nyt tämä toteutui, Riikonen kertoo.

Myös Rääkkylän vastaava kunnanjohtaja Yrjö Eronen kertoo, että kunnassa odotetaan, että hanhitilanteelle tehtäisiin jotain.

– Tilanne on kestämätön. Hanhet pysyvät poissa kyläalueilta, mutta haitat keskittyvät pelloille. Myös vesistöille aiheutuu rasitetta, kun linnut yöpyvät järvillä.

Ministerit Mikkonen ja Leppä pääsivätkin tiistaina tutustumaan hanhitilanteeseen paikan päällä ja kuulemaan alueen maatalousyrittäjiä sekä paikallishallintoa.

Pahimmillaan heikentää kuntataloutta

Kaupunkikuvassa valkoposkihanhet näkyvät räikeästi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa ne ovat sotkeneet puistoja. Pohjois-Karjalan alueella peltoja ja vesistöjä riittää niin paljon, etteivät hanhet samalla tavalla näy keskustoissa.

Hanhet häiritsevät kuntalaisten viihtyvyyttä joka tapauksessa myös esimerkiksi Tohmajärvellä, jossa ne sotkevat järven uimarannat. Eniten valkoposket aiheuttavat ihmisille haittaa kuitenkin pelloilla tuhoamalla satoja. Tohmajärven kunnanjohtajan Olli Riikosen mukaan lintujen kunnille aiheuttamat vahingot tapahtuvat ennen kaikkea välillisesti kuntalaisille aiheutettujen vahinkojen kautta. Hanhet tuottavat tappioita maanviljelijöille, ja maatalous on Tohmajärvellä tärkeä elinkeino.

Hanhet aiheuttavat hallaa erityisesti maitotuotannolle, sillä ne vahingoittavat karjatalouden rehutuotantoa. Tällä voi olla kauaskantoisia seurauksia esimerkiksi meijereille, kuten Joensuun meijerille.

 – Pahimmillaan hanhien tuhot voisivat johtaa meijerin lakkauttamiseen. Kauhuskenaario menee toki kauas, mutta on silti mahdollinen, Riikonen sanoo.

Korvausjärjestelmää uudistettava

Kiteellä oltiin tiistaina yksimielisiä siitä, ettei hanhiongelmaa ole mahdollista ratkaista yksittäisellä keinolla. Aluksi välittömin tarve koskee viljelijöiden tappioiden korvaamista.

Molemmat ministerit suhtautuivatkin myötämielisesti korvausjärjestelmään. Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan uutta lakia rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisystä. Tästä on tarkoitus saada syysistuntokaudella hallituksen esitys.

Hanhien tekemiä tuhoja on korvattu jo vuodesta 2009 lähtien, mutta maanviljelijät toivovat korvausjärjestelmään joitain parannuksia. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtajan Ari Niirasen mukaan nykyiset korvaukset eivät ole kaikkien viljelijöiden näkökulmasta reiluja.

– Korvausten tulisi olla täysmääräisiä. Linnut ruokailevat usein erityisen hyvin hoidetuilla pelloilla. Niiden omistajat eivät koe keskimääräistä satoa vastaavien korvauksien kattavan heidän todellisia menetyksiään. Lisäksi korvausjärjestelmä ei ole huomioinut luomutuotantoa. Menetetty luomusato on arvokkaampaa kuin samalta pinta-alalta menetetty väkilannoitettu sato.

Korvausjärjestelmältä toivotaan myös nopeutta. Koronatilanteen myötä on onnistuttu järjestämään tietyille yrittäjäryhmille melko kevyitä korvausjärjestelyjä, joiden maksatukset tapahtuvat nopeasti.

Tuhoja myös ennaltaehkäistävä

Pelkkä vahinkojen korvaaminen ei ole kestävää, vaan tuhoja on myös ehkäistävä. Suunnitteilla oli muun muassa hanhipeltoja, joilla linnut voisivat vapaasti ruokailla. Hanhipeltojen kasvattajat saisivat korvauksen siitä, että viljelevät hanhipeltoja. Näin linnuilla olisi sallittuja ruokailupaikkoja, eikä ongelma siirtyisi pellolta toiselle yksittäisten maanviljelijöiden hätyytellessä lintuja.

Viimeinen käsitelty keino ehkäistä ongelmaa, on hanhikannan rajoittaminen. ELY-keskuksen Niirasen mukaan juuri kysymys hanhien torjuntametsästämisestä jakaa eniten mielipiteitä. Tällä hetkellä valkoposkihanhia saa metsästää ainoastaan poikkeusluvilla.

Maa- ja metsätalousministeri Leppä kertoi lehdistötiedotteessa kannattavansa suojametsästystä hanhituhojen torjuntakeinona. Lepän mukaan viljelijät kärsivät Suomessa kohtuuttomia menetyksiä hanhien vuoksi.

–  Rehusadon menetyksessä ei ole kyse pelkästään hukatuista tuotantopanoksista, vaan tilan koko toiminnan vaarantumisesta. Korvausten lisäksi viljelijöillä on oltava myös keinoja ennaltaehkäistä vahinkoja ja puolustaa elinkeinoaan. Siksi pidän tarpeellisena suojametsästyksen käyttöönottoa Ruotsin tapaan.

Myös ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkonen sanoi tiedotteessa ymmärtävänsä viljelijöiden huolen. Hän korosti tehokasta korvausjärjestelmää ja hanhipeltoja.

 – Ympäristöministeriössä ja ELY-keskuksessa on varauduttu maksamaan korvaukset valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista mahdollisimman nopeasti. On tärkeää, että pääsemme keskustelemaan alueen viljelijöiden kanssa laajasti erilaisista ratkaisuehdotuksista, jotta pystymme minimoimaan vahinkoja sekä parantamaan maanviljelyksen ja lintujen muuttoreitin yhteensovittamista. Ongelman ratkaiseminen vaatii monenlaisia keinoja, kuten esimerkiksi karkotuskeinojen edelleen kehittämistä ja hanhipeltojen lisäämistä.

Pitkään pahentunut ongelma

Valkoposkihanhikanta on kasvanut selvästi viime vuosina. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Mika Pirisen mukaan populaation kasvu on ollut pitkä prosessi. Alhaisimmillaan valkoposkihanhien määrä kävi 1950-luvulla, sillä Neuvostoliiton ydinkokeet vaikuttivat oloihin niiden pesimäalueilla. Jäljellä oli enää pari-kolmetuhatta yksilöä.

Laji rauhoitettiin, ja nyt se on luonnottomankin elinvoimainen: ilmastonmuutoksen seurauksena luonnollisia vihollisia, kuten naaleja on arktisilla pesimäalueilla yhä vähemmän.

Pohjois-Karjalan ongelmaksi hanhet ovat muotoutuneet, kun niiden muuttoreitti on muuttunut. Ennen muuttoreitti kulki läntisen Venäjän läpi, läheltä Suomen rajaa. Ilmastonmuutos ja Venäjällä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tapahtunut maatalouden murros kuitenkin vaikuttivat siihen, että linnut alkoivat lentää Suomen puolelta rajaa.

– Ensimmäisen kerran Pohjois-Karjalan ELY-keskus maksoi valkoposkihanhien aiheuttamista tuhoista korvauksia vuonna 2009. Nyt arktinen populaatio on yli miljoona lintua. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on korvannut hanhien aiheuttamia tuhoja noin miljoonalla eurolla vuodessa, noin 1 500–1 700 hehtaarin vahinkopinta-alasta.

Tänä vuonna tilanne on ollut ennen näkemättömän paha, mihin on osaltaan vaikuttanut kevään poikkeuksellinen sää. Ensin oli niin lämmintä, että hanhet saapuivat Suomeen tavallista aiemmin. Sitten sää viileni, ja pesimäalueille siirtymisen sijaan linnut jäivät ruokailemaan Pohjois-Karjalan pelloille 4 –5 viikoksi. Tavallisesti matka jatkuu parin viikon jälkeen.

Linnut ovat vahingoittaneet maita noin kolmen- tai neljäntuhannen hehtaarilta Kiteen, Tohmajärven ja Rääkkylän alueilta. Lisäksi Parikkalasta on ilmoitettu noin tuhannen hehtaarin tuhoista.

– Hanhet ovat syöneet noin neljäsosan alueiden nurmipinta-alasta, Pirinen sanoo.

Hänen mukaansa populaatiota olisi mahdollista harventaa ilman hanhikannan elinvoimaisuuden vaarantamista.

– Kymmenen prosentin vuotuinen kasvu on kestämätön. Hanhikantaa ei uhkaa juuri mikään.