Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimus toimii vaihtoehtona raskaalle sääntelylle, mukana on jo 153 kuntaa ja kuntayhtymää – ”Säästötavoite on haastavan korkea”
Tehdyt energiatehokkuustoimet ja investoinnit energiatehokkaampaan teknologiaan vaikuttavat sekä tämän päivän että lähivuosien energiankulutukseen. (Kuva: Pixabay)
Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset ja kunnat ovat vuosina 2017–2022 tehneet yhteensä lähes 25 000 yksittäistä energiatehokkuustoimenpidettä.
Energiatehokkuussopimuksen piirissä on 78 prosenttia Suomen asukkaista. Mukana on 153 kuntaa ja kuntayhtymää. Sopimustoiminta on vaikuttanut siihen, että energiatehokkuuden edistäminen on osana kuntien normaalia toimintaa, työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston erityisasiantuntija Pia Kotro arvioi.
– Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimus toimii vaihtoehtona raskaalle sääntelylle, jos sen kattavuus on riittävä, eli jos suuri osa kunnista on mukana energiatehokkuussopimuksessa. Energiatehokkuussopimus on kaikille ja kaiken kokoisille kunnille.
– Energiatehokkuusdirektiivi (8 artikla) velvoittaa Suomen tekemään energiatehokkuustoimia ja raportoimaan vuosittain säästetyn energian komissiolle.
Säästötavoite on haastavan korkea, mutta Suomi on toistaiseksi saavuttanut tavoitteensa, Kotro jatkaa.
– Kunta-alan osalta komissiolle on raportoitu sopimuskuntien vuosittain raportoimat säästöt. Ne ovat kohtuullisesti riittäneet siihen osuuteen, jonka kunta-alan kuuluukin Suomen tavoitteesta kantaa.
Uusi tavoite astuu voimaan
Uudistettu energiatehokkuusdirektiivi tulee voimaan ensi viikon tiistaina.
– Direktiivissä on uusi ja koko julkista sektoria koskeva sitova energiankulutuksen 1,9 prosentin vuosittainen vähentämistavoite. Lisäksi direktiivi velvoittaa julkisen sektorin parantamaan omistamiensa rakennusten energiatehokkuutta, Pia Kotro kertoo.
– Kuntien on nämä velvoitteet hoidettava tavalla tai toisella, jotta direktiivin vaatimukset täytetään. Sen johdosta energiatehokkuussopimuksen tärkeys korostuu entisestään.
Vaikuttavia tekoja
Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden energiankäyttö kattaa noin 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Sopimuksiin on liittynyt kuntien lisäksi yli 750 yritystä ja niiden reilut 7 000 toimipaikkaa.
TEM tiedotti taannoin, että sopimuksen tehneiden toimet ovat tehostaneet vuotuista energiankäyttöä yhteensä lähes 12,5 terawattituntia, mikä vastaa 625 000 sähkölämmitteisen pientalon vuotuista energiankäyttöä.
Valtaosa sopimuksessa mukana olevista toimialoista on vuoden 2022 lopulla jo yltänyt vuodelle 2025 asetettuun energiankäytön tehostamistavoitteeseen.
Sopimukseen liittyneet yritykset ja kunnat ovat raportoineet yhteensä noin 1,2 miljardin euron energiatehokkuusinvestoinneista viimeisen kuuden vuoden aikana. Eniten energiatehokkuuteen ovat investoineet teollisuus ja energia-ala. Työ- ja elinkeinoministeriön mukana eniten yksittäisiä tehostamistoimia ovat tehneet palvelu-, kiinteistö- ja kunta-ala.
Vuonna 2022 uusia energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä toteutettiin lähes 5 400, mikä on ennätyksellinen määrä.
Energiatehokkuussopimukset ovat osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Sopimusten avulla toteutetaan EU:n energiatehokkuusdirektiivin asettamia energiatehokkuusvelvoitteita ja seurataan tavoitteiden saavuttamista.
Lue myös:
