Vesiensuojeluhankkeiden rahoitushaku käynnistyy – Paikallinen motivaatio vesistöille elintärkeää
Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa rahoitetaan kunnostushankkeita, joilla parannetaan vesiympäristöä, lisätään luonnon monimuotoisutta ja vesistökunnostajien välistä yhteistyötä. Kuva: Pixabay
Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmassa jaetaan tänä syksynä jälleen rahoitusta vesistöjen kunnostushankkeille.
Ohjelmassa rahoitetaan kunnostushankkeita, joilla parannetaan vesiympäristöä, lisätään luonnon monimuotoisutta ja vesistökunnostajien välistä yhteistyötä. Valtionavustusta vesistöjen kunnostushankkeisiin voi hakea alueen ELY-keskuksesta.
Vuoden 2020 rahoitushaku käynnistyy syksyn aikana. Etelä-Savon ELY-keskuksen vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen huomauttaa, että hankkeen suunnitteluun kannattaa ryhtyä ajoissa.
– Kunnostus ja jo pelkkä hakuvaihe vaativat usein paljon suunnittelua. Hankkeen kulku olisi hyvä olla jo ainakin osittain pohdittuna ennen haun aloittamista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Aluehankkeen käynnistäjänä voi toimia esimerkiksi vesiensuojelu- tai vesienhoitoyhdistys, säätiö, kyläyhdistys, ympäristöjärjestö, neuvontajärjestö, vapaa-ajan kalastukseen liittyvä yhdistys, kunta tai kaupunki.
Pirkanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon asiantuntija Salla Taskinen muistuttaa, että paikallinen innokkuus on hankkeiden toteuttamisessa avainasemassa.
– Nykyisin on käytännössä aina oltava paikallinen taho, joka lähtee hakemaan rahoitusta. Valtion rooli on rahoituksen myöntäjänä.
Pienet hankkeet ja yhteistyö vesistöjen hyvinvoinnin apuna
Suomalaisvesistöissä yleisimpiä kunnostustarvetta aiheuttavia ongelmia ovat rehevöityminen, mataloituminen ja umpeenkasvu. Vesistöjen veden laatuun vaikuttavat usein keskeisesti myös niillä ympäröivät tekijät, kuten maa- ja metsätalousalueiden sekä asutuksen vaikutukset.
Paikallishankkeiden vaikuttavuus vaihtelee vesistön ja siihen vaikuttavien tekijöiden mukaan. Pienilläkin hankkeilla voidaan kuitenkin saada aikaan hyviä tuloksia, vakuuttavat asiantuntijat.
– Esimerkiksi maatalouden kuormitukseen voi olla vaikeaa kokonaisvaltaisesti vaikuttaa, mutta jos kyseessä on esimerkiksi rehevöitynyt mökkijärvi, siellä voidaan pienellä paikallisella hankkeella todella merkittävästikin muuttaa vesistön tilaa.
Sekä Taskinen että Kotanen korostavat paikallisen innon, avoimuuden ja yhteistyön merkitystä hakuprosessissa. Pysyvien tulostan aikaansaamiseksi suunnitteluun on tärkeää saada mukaan kaikki tahot, joita vesistöhanke koskee.
– Verkostoitumalla saadaan monesti voimaa vesistökunnostuksiin, kun takana on enemmän väkeä ja näkemystä. Monesti hankkeet on vaikuttavampia, jos mukana on useita tasoja, esimerkiksi kuntakin voi olla mukana rahoittamassa, Kotanen sanoo.
