Vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina toi Lahdelle paljon näkyvyyttä, mutta vähän vierailijoita – Hiilineutraaliuden saavuttaminen 2025 näyttää yhä mahdolliselta
Lahden vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina päättyy pian, mutta ilmastotyö jatkuu. Kuva: Juha-Pekka Huotari / Lahden kaupunki
Koska muutos on väistämätön, on parempi olla etu- kuin takakenossa. Niin ajattelee Lahden ympäristöjohtaja Elina Ojala.
Lahdessa etukeno on tarkoittanut tänä vuonna ennen kaikkea edistyksellisiä ilmastotoimia. Päijät-Hämeen maakuntakeskus on toiminut Euroopan vuoden 2021 ympäristöpääkaupunkina.
Huippuvuoden viimeisellä kvartaalilla kysyimme Ojalalta, kuinka vuosi on mennyt. Millaista näkyvyyttä Lahti on saanut ja miten ilmastotavoitteiden toteuttaminen on edistynyt?
– Vuosi on tuonut tosi näkyväksi sen, että Lahti on ympäristöasioiden edelläkävijä, Ojala sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kohti hiilineutraaliutta
Kiinnostusta maailmalla on herättänyt myös Lahden poikkeuksellisen kunnianhimoinen hiilineutraaliustavoite. Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 ja Euroopan unioni vuoteen 2050 mennessä.
Lahdessa aiotaan olla paljon nopeampia. Kaupunki pyrkii siihen, että neljän vuoden päästä siellä ei enää tuoteta enempää päästöjä, kuin mitä pystytään sitomaan.
Onko vuoden 2025 hiilineutraalius mahdollinen?
– Nykytiedon perusteella Lahdessa jo esitetyillä toimenpiteillä tavoitteeseen päästään, Ojala sanoo.
– Se edellyttää tietenkin, että toimenpiteet etenevät suunnitellusti. Tavoite on todella kova, eikä yksin se mitä kaupunki tekee läheskään riitä. Tarvitsemme mukaan kaupungin yritykset ja asukkaat.
Lahden ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden etenemistä voi seurata Lahden ympäristövahti -seurantapalvelusta. Tällä hetkellä kymmeniä projekteja on käynnissä esimerkiksi keskustan viherrakenteiden lisäämiseksi, ilmastokestävän rakentamisen ja energiatehokkuustoimenpiteiden parissa.
Korona muovasi huippuvuotta
Kun Lahti aloitti vuotensa Euroopan ympäristöpääkaupunkina elettiin yhä keskellä koronapandemiaa. Koronalla on ollut todella suuri vaikutus vuoteen, Ojala toteaa.
Lahden kohdalla onni oli kuitenkin, että kaupunki tiesi pandemiasta jo tapahtumajärjestelyjä tehdessään ja ehti valmistautua poikkeusolosuhteisiin.
Etälähetyksiä varten oli rakennettu studio ja osa kansainvälisistä tapahtumista siirrettiin keväältä syksylle. Lopulta osa tilaisuuksista on jouduttu perumaan kokonaan ja monia on toteutettu virtuaalisesti.
– Tämän syksynkin koronatilanne oli lopulta yllättävän heikko. Emme ole pystyneet vastaanottamaan Lahteen niin paljon vieraita kuin olisimme halunneet. Myös asukastapahtumia on ollut paljon tarkoitettua vähemmän, eikä verkkototeutus ole ehkä paras tapa osallistaa kaupunkilaisia.
Ympäristöpääkaupunkina toimiminen huippuvuonna on Ojalan mukaan ollut melko vaativaa ja kuormittavaa. Samalla tilanteella on ollut myös valoisa puoli.
– Matkustajien määrä on jäänyt odotettua vähäisemmäksi, mutta Lahden kansainvälinen näkyvyys on ollut suurempaa kuin odotimme. Korona-ajan jonkinlainen myönteinen ilmiö on, että pystymme saman viikon aikana esiintymään eri puolilla maailmaa, kun tapahtumat pidetään etänä.
Katse tulevaan
Tammikuussa uutena Euroopan ympäristöpääkaupunkina aloittaa ranskalainen alppikaupunki Grenoble. Vuoden 2023 pääkaupungiksi on puolestaan valittu suomalaisille tuttu Tallinna.
Ojalan mukaan Lahti aikoo jatkossa tehdä tiiviistii yhteistyötä sekä uusien että vanhojen ympäristöpääkaupunkien, kuten Kööpenhaminan ja Oslon kanssa.
Ympäristövuotta varten Lahti sai komissiolta ja ympäristöministeriöltä rahoitusta, joka kattoi pääisin tapahtumien järjestämisestä ja viestinnästä koituvia kuluja. Vuoden tullessa päätökseen, on tärkeää, että kaupunki saa taattua ilmastotoimien jatkuvuuden ja juurrutettua ne omaan toimintaansa, Ojala arvioi.
– Lahdessa on jo ennen kuin huippuvuosi alkoi mietitty, mitä vuodesta jää käteen.
Hiilineutraali rakentaminen, sähköinen liikenne ja luonnon hyvinvointivaikutukset ovat teemoja, joihin Lahti aikoo keskittyä myös jatkossa.
Ojala toivoo, että Lahden huippuvuoden aikana saama näkyvyys auttaa kaupunkia tulevissa rahoitushauissa. Samalla hän toivoo, että kaupunkien ilmaston eteen tekemä työ tunnistettaisiin.
– Olisi hienoa, että kaupunkien ilmastotyön merkitys nykyistä vahvemmin. Tämä on yksi viesteistä, joita olemme vieneet tänä vuonna eteenpäin. Suunnilleen Lahden kokoisissa kaupungeissa asuu noin puolet eurooppalaisista.
Ympäristökaupungit ja vihreä elpyminen
Euroopan ympäristöpääkaupungit ja vihreät kaupungit osallistuivat myös tällä viikolla järjestettyyn Eurooopan alueiden ja kaupunkien viikkoon. Keskiviikkona 13. lokakuuta järjestetyssä webinaarissa Lahti, Lappeenranta, Grenoble ja Växjö keskustelivat siitä, miten edelläkävijäkaupungit nopeuttavat vihreää siirtymäänsä hyödyntämällä Euroopan elpymisrahoituksen mahdollisuuksia ja Euroopan laajuisia verkostoitumisvaihtoehtoja.
Keskusteluun osallistuneet kaupungit esittelivät toisilleen paikallisia ilmastotoimepiteitään. Esimerkiksi Lahti kertoi kaupungin hiilineutraalin rakentamisen menetelmistä.
Puheenvuoroissa nousivat esiin erot paikallisissa olosuhteissa. Muun muassa Grenoblen näkökulmassa näkyi vahvasti kaupungin sijainti vuoristossa. Alppikaupunki on jo pitkään pyrkinyt auttamaan asukkaitaan muodostamaan vuoristoon aiempaa monipuolisemman ja kestävämmän suhtautumisen.
Myös muiden kaupunkien puhujat toivoivat muutosta nimenomaan totuttuihin ajattelutapoihin ja korostivat, että nykyteknologia on jo tarpeeksi kehittynyttä lukuisiin ilmastotoimenpiteisiin.
– Kysymys on siitä, kuinka muutamme ajatteluamme. Välineet ilmastokestävään työhön ovat olemassa, mutta emme käytä niitä, koska kuvittelemme, että se tulisi kalliiksi, Lahden hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskuksen johtaja Juhani Pirinen sanoi.
