Ympäristöhankkeiden seuranta retuperällä
EU:n rahoittamien ympäristöhankkeiden seuranta on valtakunnan tasolla heikkoa, ja rakennerahastojen rahoitusmallissa on puutteita.
Vuonna 2007 alkaneella EU:n rakennerahastokaudella on käytetty 408 miljoonaa euroa julkisia varoja ympäristöhankkeiden rahoittamiseen, mutta valvonnan puutteiden takia kukaan ei pysty sanomaan, mitä tällä rahalla on saatu aikaan.
Entinen ympäristöministeri, Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen pitää järjestelmän puutteita isona ongelmana.
– Kun tiedetään millaisessa tilassa luonto on, ja että taloudellinen tilanne on erittäin vaikea, meillä ei olisi varaa yhteenkään ekotehottomaan hankkeeseen, Pietikäinen sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Käytännössä rakennerahastojärjestelmän heikkoudet ilmenevät niin, että yhteiset määritelmät ja ohjeistus puuttuvat, ja seuranta on heikkoa hakemusvaiheen jälkeen.
Turkulaisen konsulttiyritys Gaia Consulting Oy:n tekemän selvityksen mukaan esimerkiksi hyvin keskeiselle käsitteelle ”ympäristöpositiivinen” ei ole olemassa minkäänlaista yhteistä määritelmää. Myös ympäristövaikutusten arvioinnissa on puutteita.
– Hankkeiden välillisiä ympäristövaikutuksia ei tällä hetkellä arvioida. Välilliset vaikutukset saattavat kuitenkin olla suoria ja välittömiä vaikutuksia huomattavampia, todetaan Gaia Consultingin tekemässä selvityksessä.
Sirpa Pietikäisen mukaan koko hankeajattelu pitäisi uudistaa. Positiiviset ympäristövaikutukset pitäisi asettaa hankkeissa aina lähtökohdaksi.
– Ajattelun pitäisi lähteä siitä, miten ympäristön tilaa voisi parantaa, ja millainen hanke siihen sopisi. Nyt ajattelu menee usein niin, että päätetään rakentaa, ja sen jälkeen pohditaan rakentamisen ympäristövaikutuksia, Pietikäinen kritisoi.
Pietikäinen on näkemistään puutteista huolimatta toiveikas uuden hankekauden alkaessa. Hän peräänkuuluttaa lisäksi hankkeiden kanssa toimivien koulutusta kaikilla tasoilla.
– Tätä työtä pitäisi tehdä myös kuntien valtuustojen ja hallitusten kanssa, Pietikäinen sanoo.
(KL)
Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan Kuntalehdessä 15/2012.
