Tarve asettaa suomalaisten terveys- ja sosiaalipalvelut tärkeysjärjestykseen putkahti esiin hallituksen säästövaatimuksista – "Kunnat ja alueet ovat samassa veneessä"
Osa budjettiriihen säästöratkaisuista saattaa johtaa väestön lisääntyvään palvelutarpeeseen hyvinvointialueilla, arvioi Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi. Kuva: Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Budjettiriihi ei tarjonnut hyvinvointialueille juurikaan uutta informaatiota. Tiedossa on 290 miljoonan euron leikkaukset rahoitukseen.
Leikkauksia rahoitukseen tehdään muun muassa korottamalla merkittävästi asiakasmaksuja ja hidastamalla hoitoon pääsyä.
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi huomauttaa, että säästöpotentiaali on laskennallinen.
– Eikä arviomme mukaan tule toteutumaan täysimääräisesti.
Hyvil tiedottaa myös, että kustannusvaikutteisten ratkaisujen mukana tarvitaan priorisointia ja lakimuutoksia, jotta budjettiriihessä annettuun säästövaatimukseen voidaan vastata.
Lisäksi nyt tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä, keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta hyvinvointialueiden, kuntien, valtion sekä yritysmaailman johdon kesken.
– Varsinkin kuntien ja hyvinvointialueiden välinen vastakkainasettelu, mikä on noussut, on niin äärettömän turhaa. Kunnat ja alueet ovat samassa veneessä, ja vene vuotaa, Korkiakoski-Västi korostaa Kuntalehdelle.
Alueilla on kuntien kanssa yhteinen vastuu hyvinvoinnista.
– Kovasti tarjoan vahvaa yhteistyötä. Meillä on samat ihmiset, sama väestö. Me molemmat sukellamme, kun julkiset rahat ovat vähissä ja talous sukeltaa.
Korkiakoski-Västi huomauttaa, että hyvällä yhteistyöllä sekä hyvinvointialueiden että kuntien taloutta hoidetaan parhaiten.
Tarvitaan nopeasti myös lainsäädännöllisiä ratkaisuja, joilla resurssit kohdennetaan vain kaikkein tärkeimpään, Korkiakoski-Västi lisää.
Hyvän hoidon periaatteet
Hyvil on tiedottanut kaikilla hyvinvointialueilla käynnistetyistä ja ennakkoluulottomista toiminnan muutoksista.
Taloutta on tasapainotettu niillä keinoilla, joita alueilla on käytettävissään lakia ja hyvän hoidon periaatteita rikkomatta, Hyvil huomauttaa.
Hyvinvointialueet eivät voi, eivätkä halua, rikkoa lakia säästövaatimustenkaan alla.
Lisäksi yhtiön tiedotteessa sanotaan, että valtion antamana tehtävänä hyvinvointialueet tekevät konkreettista säästötyötä ihmisten keskellä ja välttämättömille muutoksille tarvitaan alueilla yhteiskunnallista hyväksyntää.
Vaikea startti
Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on ollut ennakoitua vaikeampi käynnistymisvaiheesta lähtien.
Hyvilin mukaan alueita luotaessa ei voitu riittävästi tunnistaa yhteiskunnallista tilannetta, jossa toiminta käynnistyi.
Tämä heijastuu nyt hyvinvointialueita koskevaan lainsäädäntöön ja rahoitusjärjestelmään. Rahoituksen kasvun perusteena oleva hyvinvointialueindeksi on kattanut vain murto-osan kustannuskasvusta.
Samalla yhä useampi suomalainen siirtyi eri syistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja hoidon piiriin, toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi lisää.
Monta mutkaa matkassa
Ensimmäisestä toimintavuodesta alkaen inflaatio kasvoi selvästi ennakoitua nopeammin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantokustannukset kasvoivat erityisen paljon.
Vuokratyövoiman hintakehitys kasvoi oman työn hintaa selvästi enemmän.
Ostopalveluiden käyttö kasvoi hoitovelan purun ja henkilöstöpulan vuoksi, ostopalveluntuottajien hinnankorotukset olivat poikkeuksellisen korkeita, jopa 30–40 prosenttia.
Lääketieteen kehittyminenkin nostaa usein kustannuksia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sai ansaitsemansa palkankorotuksen, joka oli yleistä ansiomuutosta suurempi, Korkiakoski-Västi lisää.
– Yksittäisen hyvinvointialueen näkökulmasta se tarkoittaa sitä, että lähes kaikki alueet tekevät merkittävää alijäämää.
Rahoitusjärjestelmän valossa jokainen hyvinvointialue ja sen työntekijä, johtaja ja luottamushenkilö kokee epäonnistuvansa, tiedotteessa kerrotaan.
– Osa budjettiriihen säästöratkaisuista saattaa johtaa väestön lisääntyvään palvelutarpeeseen hyvinvointialueilla. Talouden tasapainottamisen tarve kansallisesti on kuitenkin välttämätöntä. Hyvinvointialueet tekevät kaiken voitavansa kansantalouden tilan parantamiseksi.
Lue myös:
