Lakiklinikka: Pitääkö hankinnoissa huomioida EU:n ulkopuolelta tulevat tarjoukset?

Aika ajoin kunnat miettivät, mitä tulisi tehdä EU:n ulkopuolisille tarjoajille. Helpotusta pulmaan tarjoaa Euroopan komission heinäkuussa 2019 julkaisema tiedonanto kolmansista maista tulleiden tarjoajien ja tavaroiden osallistumisesta EU:n julkisten hankintojen markkinoille (C(2019) COM 5494). Tiedonannolla komissio pyrkii lisäämään hankintayksiköiden tietoisuutta relevantista EU-lainsäädännöstä koskien EU:n ulkopuolisia tarjoajia.

Mitä tarkalleen ottaen tarkoitetaan kolmannella maalla? Tässä käsite viittaa sellaiseen EU:n sisämarkkina-alueen ulkopuoliseen maahan, jonka kanssa ei ole solmittu kansainvälistä tai kahdenvälistä vapaakauppasopimusta. Tällaiset vapaakauppasopimukset turvaavat sopimusosapuolten vastavuoroisen osallistumisen toistensa hankintamarkkinoille niiden soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa. Julkisissa hankinnoissa keskeisin vapaakauppasopimus on Maailman kauppajärjestön (WTO) julkisia hankintoja koskeva sopimus (GPA-sopimus). Lisäksi kahdenvälisissä vapaakauppasopimuksissa (FTA) on julkisia hankintoja koskevia lukuja.

          *                    *                   *

Kunnan tulisi EU:n ulkopuolelta tulevien tarjoajien kohdalla tarkastaa, onko kyseinen maa liittynyt GPA-sopimukseen tai onko tämän kanssa allekirjoitettu kahdenvälistä sopimusta. Jos sopimusta ei ole, annettu tarjous voidaan sulkea tarjouskilpailusta.

Komission tiedonannossa luetellaan maat, jotka ovat liittyneet GPA-sopimukseen tiedonannon julkaisemishetkellä: esimerkiksi Yhdysvallat ja Hongkong (Kiina) ovat sopimuksen allekirjoittaneet, mutta Venäjä, Intia ja Kiinan kansantasavalta eivät ole. GPA-sopimuksen ajantasainen sisältö ja sen täsmällinen soveltamisalaliite löytyvät WTO:n verkkosivuilta. On kuitenkin huomioitava, että tarjous on otettava mukaan tarjouskilpailuun, mikäli se saapuu esimerkiksi EU:ssa sijaitsevan sivukonttorin tai tytäryhtiön nimissä.

          *                    *                   *

Kolmansien maiden osallistumisoikeuden lisäksi tiedonanto käsittelee laadukkaita ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia hankintoja. Komissio suosittelee hankintayksiköiden asettavan selvästi yksilöityjä laatuvaatimuksia sen sijaan että tarjoajien edellytettäisiin noudattavan vain kotimaansa lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Näin voidaan varmistaa, että myös ulkomaiset tarjoajat ovat sidottuja EU-jäsenmaiden korkeisiin laatuvaatimuksiin.

Tiedonannossa annetaan konkreettisia esimerkkejä, miten hankintayksiköt voivat huomioida innovaatioihin, ympäristöön ja sosiaalisiin näkökohtiin liittyviä tavoitteita niin hankinnan kilpailuttamisessa kuin myös sopimuskaudella tapahtuvassa sopimusvalvonnassakin. Tarjoushintojen näkökulmasta tasapuolisia toimintaedellytyksiä edistää poikkeuksellisten alhaisten tarjousten sääntely. Se edellyttää EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa kunnan pyytävän selvitystä tarjouksesta, joka vaikuttaa hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiselta.

          *                    *                   *

Tiedonanto on osa komission aloitepakettia terveen kilpailun, korkean laadun ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi. Se on myös ensimmäinen toimenpide liittyen maaliskuussa 2019 hyväksyttyyn tiedonantoon EU:n ja Kiinan suhteista, jolla tavoitellaan tasapainoisempia ja vastavuoroisempia taloussuhteita.

Teemana EU:n ulkopuolisten maiden osallistuminen sisämarkkinoille ei kuitenkaan ole uusi. Komissio on ensimmäisen kerran vuonna 2012 antanut asetusluonnoksen, jolla ulkomailta tulevia tarjouksia pyritään rajaamaan. Erityisalojen hankintalain mukaisissa hankinnoissa tarjouksia voidaan jo nykyisin 97 §:n mukaisesti rajoittaa esimerkiksi tavaroiden alkuperän suhteen. Aika näyttää, saadaanko samanlaisia säännöksiä myös hankintalain puolelle.

Sanna-Mari Suojanen, avustava lakimies

Julkisten hankintojen neuvontayksikkö, Kuntaliitto ja työ- ja elinkeinoministeriö

Kolumni on julkaistu Kuntalehdessä 9/2019

Aiemmat Lakiklinikat