Käyttötalouden kustannukset ampaisivat kasvuun – erityisesti varhaiskasvatus saattaa aiheuttaa kunnille päänvaivaa myös jatkossa
Kuntien käyttötalouden nettokustannukset kasvoivat vuonna 2018 yhteensä 2,9 prosenttia edellisvuoden tasosta, selviää Tilastokeskuksen perjantaina julkaistusta kuntataloustilastosta. Yhteensä 31,4 miljardin nousua nettokustannuksissa voi pitää kovana, sillä aikaisempina viitenä vuonna kuntien nettokustannukset ovat vuositasolla nousseet enimmillään 0,7 prosenttia.
Nettokustannusten kasvuun vaikuttivat erityisesti sosiaali- ja terveystoiminnan sekä opetus- ja kulttuuritoiminnan kustannusten kasvu. Suurin osa eli 58,2 prosenttia kuntien käyttötalouden kokonaiskustannuksista kohdistui aiempien vuosien tavoin sosiaali- ja terveystoimintaan, jossa suurimpana kuluna olivat niin ikään edellisvuosia noudatellen erikoissairaanhoidon kulut 6,9 miljardin euron osuudella.
Kasvavat kustannukset muun muassa sosiaali- ja terveysmenojen osalta ovat monen kunnan taloudelle raskas kannateltava. Kuntalehti uutisoi viime perjantaina, että Kuopiossa kaupungin alijäämäkierrettä joudutaan luultavimmin ratkomaan yt-neuvotteluiden avulla. Kaupungin kulut sosiaali- ja terveystoiminnan osalta ovat kasvussa samalla, kun kaupunki joutuu kattamaan alueen sairaanhoitopiirin alijäämiä.
Kuntatalouden kustannukset eivät tule useimpien toimien kohdalla ainakaan pienemään lähitulevaisuudessa. Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi toteaa, että kuntien kannalta kehitys on uhkaava.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu vuosikymmeniä lisäämällä lainsäädäntöön säädös kerrallaan kansalaisten oikeuksia ja kuntien velvoitteita. Syntyneet kustannukset on katettu yhdessä valtion ja kuntien kesken. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jakosuhde on kuitenkin kehittynyt kuntien kannalta epäedulliseen suuntaan.
Kuntien talouden kannalta epäedullinen kehitys näkyy Tilastokeskuksen tilastoissa muun muassa opetus- ja kulttuuritoiminnan kustannuksissa, joiden osalta kustannusten muutos edellisvuodesta nousi 3,9 prosentilla, eli 11 miljardiin euroon. Toimintayksikön sisällä yksi kasvua selittävä tekijä on varhaiskasvatuksen osuuden kasvu jopa 5,4 prosentilla, eli 148 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan varhaiskasvatusten maksutuotot pienenivät jopa 15,8 prosenttia, eli 52 miljoonan euron edestä.
Varhaiskasvatuksen kustannusten nousua Twitterissä aiemmin tällä viikolla kritisoinut kunnanjohtaja Lohi kertoo, että Kempeleessä varhaiskasvatuksen peitto lasten ikäluokissa on todella korkea. Muun muassa kuntarakenteen ja lainsäädännön muutoksista johtuen yhä useampi lapsi kuuluu maksuttomaan varhaiskasvatuksen piiriin, mutta rahoituksessa tämä muutos ei samassa suhteessa näy.
Tämä sinänsä asiana hyvä,mutta rahan riittävyys huolettaa.Esim. Kempeleessä yli 3-vuotiaiden ryhmäkokojen pienentäminen (1/8–>1/7) lisää toiminnan kustannuksia sadoilla tuhansilla ja vaatii tod.näk. miljoonainvestoinnin.Kompensoidaanko nämä kaikki kulut ja miten sen todennamme?
— Tuomas Lohi (@tuomas_lohi) September 17, 2019
Lohi epäilee, että hallituksen tuore esitys ensivuoden talousarvioksi tuottaa Kempeleen kaltaisille lapsivaltaisille kasvukunnille päänvaivaa myös tulevaisuudessa. Hallituksen esitys, jonka mukaan varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja yli 3-vuotiaiden osalta pienennetään tarkoittaa Kempeleessä lähes sadan lapsen sijoittamista uusiin ryhmiin ja tiloihin.
– Käytännössä tämä tarkoittanee yhden uuden päiväkodin investoimista henkilöstöineen ja erilaisine ylläpitokuluineen. Hallitus lupaa kompensoida syntyvät uudet kustannukset, mutta käytännössä se jäänee korulauseeksi, kun kustannukset kompensoidaan kunnille laskennallisesti valtionosuuksien kautta.
Juttua korjattu kello 19.13: Ryhmäkokoja pienennetään yli 3-vuotiaiden osalta eikä alle 3-vuotiaiden osalta, kuten jutussa aiemmin sanottiin.
