Syrjäisyysluvun korjaus toi Perholle satojen tuhansien eurojen iloisen yllätyksen – ”Iso paukku, mutta tehostaminen jatkuu, marjatkin poimitaan maasta”
Kuva: Pixabay
Tilastokeskus ilmoitti kesäkuussa 2019, että syrjäisyysluvun keskipisteen laskennassa on ilmennyt virhe, minkä johdosta syrjäisyysluvut on tarkistettu ja korjattu. Korjaus vaikuttaa kaikkiin 121 syrjäisyyslisää saavaan kuntaan. Kuntakohtaiset vaikutukset valtionosuuksiin ovat ääripäissä hyvin merkittävät, mikä aiheutuu syrjäisyyslisän porrastuksesta.
Syrjäisyyslukujen korjaus kuntien peruspalvelujen valtionosuuksissa on tuomassa iloisen yllätyksen keskipohjanmaalaiselle Perhon kunnalle.
Korjaus kasvattaa Perhon ensi vuoden valtionosuuden syrjäisyyslisää reilulla 50 prosentilla: ennen korjausta syrjäisyyslisää oli tulossa 607 979 euroa, korjauksen jälkeen 915 913 euroa.
Kunnanjohtaja Lauri Laajalalle tieto tuli iloisena yllätyksenä, kun paikallislehden päätoimittaja soitti ja kertoi asiasta keskiviikkona.
– Melkoisen hyvä uutinen. Iso paukku tämän kokoiselle kunnalle, Laajala sanoo Kuntalehdelle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vajaan kolmentuhannen asukkaan Perholle yllättävä lisäraha tulee tarpeeseen. Monen muun kunnan tavoin Perho on tehnyt pitkään kohtalaista tulosta, mutta viime vuoden tilinpäätös oli miinuksella ja tämän vuoden tilinpäätösennusteessa alijäämää ennakoidaan lähemmäs 2 miljoonaa euroa.
Kunnassa on tehty pakollisia isoja investointeja, edessä on pakollinen talouden tehostaminen.
Ja kuten niin monessa kunnassa, edessä on myös kipeitä päätöksiä.
88 muun kunnan tavoin Perho haki harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta.
– Haimme viimeksi vuonna 2011, mutta emme saaneet. Nyt ajattelemme, että meillä on poikkeustilanne, Laajala sanoo.
Sopeutustarve reilut 3 miljoonaa
Perhossa on tehty vuoteen 2022 ulottuva talousohjelma, jonka mukaan sopeutustarvetta on reilut kolme miljoonaa euroa. Kunta kuuluu Keski-Pohjanmaan sote-kuntayhtymä Soiteen. Soten osuus sopeutustarpeesta on noin 1,7 miljoonaa, 1,5 miljoonaa pitää löytää muusta kunnan toiminnasta.
– Pyrimme kestäviin, pitkäjänteisiin ratkaisuihin, emme halua tehdä paniikkiratkaisuja, kunnanjohtaja Laajala kuvailee talouden suunnittelua.
– Toki kun on yli kolmen miljoonan sopeutustarve, se näkyy jossakin myös kuntalaisten palveluissa.
Lukion ja yläkoulun tuntikehystä on jo leikattu, kunnan toimistotiimissä on käynnissä yt-neuvottelut, kunnan asuntojen ja teollisuustilojen yhtiöittämistä mietitään, kiinteistöistä pyritään luopumaan.
Kiinteistöjen myymisessä tosin syrjäseutuisuus tosin aiheuttaa sen, että myyminen voi olla haastavaa, Laajala myöntää.
Talouden tehostaminen leikkaa läpi koko kunnan toiminnan. Vaikka syrjäisyyslisän pomppaus vuonna 2020 on iloinen asia, tehostamistoimenpiteiden tarvetta se ei poista.
– Nyt on se tilanne, että kaikki marjatkin poimitaan maasta. Niin vähäpätöistä asiaa ei ole, etteikö selvitettäisi kaikki, mistä pystyy kustannuksia säästämään. Tästä on yhtenäinen näkemys sekä viranhaltijajohdolla että luottamusjohdolla, Lauri Laajala sanoo.
LUE MYÖS: Syrjäisyysluvun tarkistus iski Hyrynsalmea rajusti vyön alle
Syrjäisyysluvun virhe paljastui kesällä
Valtionosuuksien syrjäisyyslisän määräävä syrjäisyysluku muodostuu kahden väestöpohjaindeksin summasta. Paikallinen väestöpohjaindeksi mittaa väestön määrää 25 kilometrin etäisyydellä ja seudullinen väestöpohjaindeksi 50 kilometrin etäisyydellä kunnan väestöllisestä keskipisteestä.
”Kunnan väestöllinen keskipiste on kunnan laskennallinen väestön keskipiste, joka lasketaan pinta-alaltaan yhden neliökilometrin suuruisista ruuduista käyttäen painomuuttujina kunkin asutun ruudun väestömäärää ja sijaintimuuttujana ruudun keskipisteen koordinaatteja”, laissa valtionosuuksista sanotaan.
Paikallinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 15 000:sta enintään 25 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 15 000:lla. Seudullinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 60 000:sta enintään 50 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 60 000:lla. Indeksit lasketaan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistamasta tilastosta, joka koskee väestön jakautumista yhden neliökilometrin kokoisille alueille.
Nykyisellä, vuosien 2017-2021, määritysjaksolla syrjäisyyslisä koskee 121 kuntaa. Tilastokeskus ilmoitti kesäkuussa 2019, että syrjäisyysluvun keskipisteen laskennassa on ilmennyt virhe, minkä johdosta syrjäisyysluvut on tarkistettu ja korjattu.
Korjausten tuomat muutokset koskevat kaikkia 121 kuntaa mutta en ovat enimmäkseen pieniä. Tarkastuksen kokonaisvaikutus syrjäisyyslisiin on runsaat 430 000 euroa negatiivinen vuositasolla. Kaikkiaan 41 kunnan syrjäisyyslisä pienenee yhteensä 5,3 miljoonaa euroa, ja 80 kunnan syrjäisyyslisä kasvaa yhteensä 4,1 miljoonaa euroa vuosilta 2017–2019. VM.n mukaan vuosien 2020–2021 osalta vaikutus on samaa mittaluokkaa.
Perho oli suurin hyötyjä tarkastuksesta. Suurin muutos ja nimenomaan negatiiviseen suuntaan osui Hyrynsalmeen, jonka syrjäisyyslisä pieneni 1,2 miljoonaa euroa.
VM:n mukaan kunnille, joilta on vuosina 2017–2019 jäänyt saamatta etuutta, maksetaan etuus korkojen kanssa vuoden 2020 tammikuun valtionosuusmaksatuksessa. Sen sijaan liikaa saaneilta kunnilta ei kohtuullisuusperiaatteen mukaan peritä takautuvasti (vuosilta 2017-2019) perusteettomasti saatuja etuuksia.
Otsikkoa muokattu klo 22.05.
