Käynnissä olevan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus määrittää, millä reunaehdoilla suomalaisia kuntia ja kaupunkeja kehitetään tulevina vuosikymmeninä. Uudistetun MRL:n tulisi tukea Suomen talouden kasvua ja kansalaisten hyvinvointia mahdollistamalla kaupunkien kasvu taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Yhdyskuntarakenteen eheytyminen ratkaisee monia ajankohtaisia yhteiskunnallisia haasteita. Suomi kaupungistuu maaosan nopeinta vauhtia yhdessä muiden pohjoismaiden rinnalla. Kaupunkiseutujen toimivammat työmarkkinat, paremmat palkat sekä monipuolisemmat yksityiset ja julkiset palvelut houkuttelevat yhä uusia ihmisiä ja yrityksiä muuttamaan kaupunkeihin.

Kaupungeissa syntyy 90 prosenttia maailman innovaatioista. Kaupunkialueen tuottavuus kasvaa noin 5 prosenttia aina, kun sen väestötiheys kaksinkertaistuu. Kun asunnot, työpaikat ja palvelut sijoittuvat suunnitelmallisemmin suhteessa toisiinsa, julkinen sektori saavuttaa merkittäviä säästöjä. Päästöt vähenevät, kun ihmiset saavuttavat päivittäiset palvelut kestävin kulkumuodoin.

Kaupunkien vastuu ilmastonmuutoksen torjunnassa kasvaa ihmisten ja toimintojen keskittyessä kaupunkialueille. Kaupungit ovatkin sitoutuneet kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin ja ilmastollisesti kestävien kaupunkiympäristöjen rakentamiseen.

Kaupungistumisen hyödyt eivät toteudu automaattisesti, vaan se vaatii monien politiikkatoimien näkemyksellistä johtamista, eikä vähiten maankäytön ja rakentamisen ohjaamista. Suomi saavuttaa kaupungistumisen edut vain, jos kaupungit kasvavat jatkossa sisäänpäin eheyttäen yhdyskuntarakennetta.

Hallituksen on oltava kahdessa isossa asiassa hereillä. Tehokkain väline valtiolla on tiivistää kuntien maankäyttöä rahoittamalla kuntien joukkoliikenneinvestointeja. Asuntorakentaminen keskittyy hyvin sijanteihin joukkoliikennelinjojen ympärille ja erityisesti asemanseuduille.

Toiseksi hallituksen tulee asettaa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen ohjaavaksi päätavoitteeksi täydennysrakentamisen edistäminen. Miten onnistumme täydennysrakentamisessa eli sijoittamaan kaupunkien uusien asukkaiden asunnot ja heidän tarvitsemansa palvelut nykyiseen rakenteeseen? Täydennysrakentaminen on vahva väline uudistaa ja elävöittää vanhoja asuinalueita uudelleen.

Kansalaisten osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä tulee hyödyntää digitalisaation suomia mahdollisuuksia. Tietomallintamisen keinoin alueen asukkaille kyetään osoittamaan, miten täydennysrakentamisen tuomat uudet asukkaat parantavat alueiden palveluita.

Hankelähtöisyyden ja kumppanuuksien laajamittaisempi hyödyntäminen tukisi kaupunkikehitystä yksityisten toimijoiden täydennysrakentamiseen tähtäävien kehityshankkeiden avulla. Kumppanuuksien tulee palvella ensisijaisesti kestävää kaupunkisuunnittelua.

MRL-uudistuksen tulee edistää viranomaisten asiakaslähtöisyyttä, sitoutumista palvelulupauksiin ja nopeampia käsittelyaikoja. Kaavoitusta ja maankäyttöä tulee ohjata enemmän tavoitteiden kuin yksityiskohtaisen sääntelyn kautta.

MRL-uudistus on kuntien ja elinkeinoelämän kannalta yksi hallituskauden tärkeimpiä lakihankkeita. Uudistuksen kirkas tavoite uhkaa kuitenkin hukkua valmistelussa lukuisiin virkamiestyöryhmiin, sadan hengen sidosryhmäyhteistyöhön sekä parlamentaariseen seurantaan ja hallitusohjelman kirjauksiin. Hallituksen on viimeistään syksyn kuulemiskierroksen jälkeen päätettävä selkeistä tavoitteista, joilla lakiuudistuksen valmistelua ohjataan.

Allekirjoittajat:

Timo Hintsanen, kaupunkisuunnittelujohtaja, Turun kaupunki

Anni Sinnemäki, apulaispormestari, Helsingin kaupunki

Matti Harjuniemi, puheenjohtaja, Rakennusliitto ry

Jyrki Laurikainen, toimitusjohtaja RAKLI ry

Aleksi Randell, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry

Lauri Muranen, elinkeinoasioiden päällikkö, SAK

Juuso Hietanen, toimitusjohtaja, Bonava Suomi

Antti Aarnio, liiketoimintajohtaja, SATO

Avainsanat
kaavoitus maankäyttö- ja rakennuslaki MRL rakentaminen

Luitko jo?