VM: Kuntataloudessa historiallisen suuri alijäämä vuonna 2019
Kuva: Pixabay
Henkilöstökulut muodostavat paikallishallinnon suurimman kuluerän, ja siksi kunta-alan palkkaratkaisuilla on suuri merkitys paikallishallinnon talouden kehitykselle.
Kuntatalouden alijäämä kasvaa kuluvana vuonna historiallisen suureksi valtiovarainministeriön (VM) keskiviikkona julkistaman taloudellisen katsauksen mukaan.
Kuntataloutta heikentävät väestön ikääntyminen, sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvu sekä suuret investointitarpeet. VM:n mukaan paikallishallinnon rahoitusaseman heikkeneminen korostaa sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tarvetta.
– On kuitenkin hyvä muistaa, että ennuste ei sisällä ennakointia siitä, miten kunnat reagoivat tähän tilanteeseen, eikä siinä ole huomioitu kuntien ja kuntayhtymien omia kuntataloutta tervehdyttäviä toimia, sanoi VM:n finanssineuvos Marja Paavonen katsauksen julkistamisen tiedotustilaisuudessa.
– Yleensä kunnat ovat pyrkineet reagoimaan heikkenevään talosutilanteeseensa ja kasvavaan alijäämään sopeutustoimin, ja näyttää siltä, että ne pyrkivät nytkin näin tekemään.
Pääosin kuntien sopeutustoimet huomioidaan ennusteessa vasta sitten, kun niistä on kattavammin tietoa. Nyt julkistettu ennuste kuvaa sitä, mihin kuntatalous on menossa ilman toimenpiteitä.
Painelaskelman mukaan paikallishallinnon rahoitusasema kohenee hieman vuonna 2020, mutta vuodesta 2021 alkaen alijäämä syvenee.
– Paikallishallinnon talouden vahvistuminen edellyttää tuottavuuden lisäämistä, rakenteellisia uudistuksia sekä kuntien ja kuntayhtymien omia kuntataloutta vahvistavia toimia, katsauksessa todetaan.
Julkisen talouden alijäämää ensi vuonna kasvattaa se, että hallitusohjelman mukaiset menolisäykset astuvat voimaan. Hallitusohjelmassa sovitut veronkorotukset lisäävät verotuloja asteittain hallituskauden edetessä. Väestön ikääntymisestä aiheutuva ikäsidonnaisten menojen kasvu pitää julkisen talouden alijäämän kuitenkin 3,5 miljardin euron tuntumassa 2020-luvun alkuvuosina.
VM:n mukaan julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää hallitusohjelmassa tavoiteltujen työllisyyttä sekä talouden ja julkisen hallinnon tuottavuutta vahvistavien toimien täsmentämistä ja toimeenpanoa.
Laskelmien johtopäätöksiä rasittaa tietopohjan uskottavuus. Antaako kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätökset tarpeeksi luotettavan kuvan kuntien rahoituksen todellisesta tilanteesta? On syytä epäillä!
Kunnissa tilinpidon manipuloinnin estävä lainsäädäntö vuotaa ja keinoja käytetään. Mm. toiminnan järjestelyt konsernissa ja poistojärjestelmän muutokset ovat olleet kikkoja tilinpäätöksissä poliittisesti mieluisan ylijäämän näyttämiseen. Itseään ”jalkaan ampunut” kunta ontuu vuosia kohti piilotetun rahoitusvajeen täyttämistä.
Esim. pitkään vireillä ollut tapaus-Riihimäki sai poistojen manipuloinnistaan puhtaat paperit KHO:sta. Helpottava ratkaisu kuntakentälle. Vuosikymmenen jatkunut tosiasiallisen alijäämän peitteleminen on kaupungissa edessä ja raju sopeuttaminen agendalla.
Kuntien tilinpidon säännösten ja kuntakilan ohjausvoima ei näytä takaavan tietopohjan luotettavuutta. Saattaisi olla riippumattoman tutkimuksen aihe?
Laskelmien perusteella tehty johtopäätös voi olla liiankin optimistinen.
Marketta Arvela lähetti mielipidekirjoituksen Hesariin, jota ei ole ainakaan vielä julkaistu.
Yksi syistä kuntatalouden kurjuuteen.
Suomessa ei ole laitonta kieltäytyä palkasta. Onneksi rahasta ei kuitenkaan tarvitse kieltäytyä. Se nostetaan lähes verottomina osinkoina holding-yhtiöiden kautta. Tämä onnistuu vain, jos on pääomia, jotka mahdollistavat osingot.
Nämä kunnallisveroista vapautetut vapaamatkustajat ovat suurituloisia ja heidän joukkonsa kasvaa.
Kun kunnat yksityistävät terveydenhoitonsa, he maksavat kohtuullisen suuria palkkioita lääkärikunnalle, joka pääsääntöisesti ottaa tulonsa osinkoina. Tämä veroista vapauttaminen ei koske vain lääkäreitä, vaan kaikki kynnelle kykenevät voivat muuttaa palkkansa osingoiksi. Kunnallisverot jäävät palkansaajien, ja eläkeläisten ja työttömyystukien saajien harteille..
Miksi tällaisia verolakeja ja hallituksen esityksiä verolakien tulkinnasta ei muuteta. Suomen rikkaat eivät ole rikastuneet vain kovalla työllä ja vanhalla rahalla, vaan verolakien antamalla mahdollisuudella kiertää ansiotuloverot kokonaan.
Miksi muuten pörssiyhtiöiden ja ei pörssissä olevia yhtiöiden osinkoja verotetaan eri tavalla. Eikö yhdenvertaisuuden pitäisi toimia verotuksessa? Ei tietenkään, se ei ole maan tapa.
Tämä maassa, jossa verottaja muutamia vuosia sitten ehdotti, että talkootyö on pantava verolle.