Lapinjärven Tiina Heikka: Kuntien talouskriisin merkitystä ei ymmärretä kunnolla
Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka pitää erittäin huolestuttavana sitä, että Suomessa ei kunnolla ymmärretä, mitä kunnat tekevät ja mitä kuntien taloudellisen kestokyvyn taittuminen merkitsee.
– Ihmiset eivät ymmärrä, miten tämä tulee näkymään.
Erityisen huolissaan Heikka on kaupungeista.
– Kun pienet kunnat ovat jo palveluverkkoaan supistaneet, seuraavana vuorossa ovat kaupungit. Siellä on todella huolestuttavaa talouskehitystä ja väestökehitystä, ja se tulee näkymään kuntalaisten palveluissa. Tulemme näkemään aika huolestuttavia vuosia Suomessa, ellei niihin todellisiin syihin päästä käsiksi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Merkittävin syy kehitykseen on Heikan mukaan väestömuutos.
Heikka sanoo, että vuosi 2019 oli erittäin raskas monessa kunnassa talousvaikeuksien vuoksi.
– Meillä ei ollut yyteitä, mutta tiedän monta kollegaa, jotka ovat joutuneet ne pyörittämään läpi.
Lapinjärvi liikkuu kriisikuntakriteerien rajoilla, ja paljon riippuu siitä, millaisia sote-laskuja vielä tulee. Viime vuonna kunta ryhtyi yhteistyöhön Mehiläisen kanssa hoivapalvelujen saamiseksi kustannustehokkaaksi.
-Itse uskon, että yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö on se malli, millä me voidaan saada kustannustehokkaita ja laadukkaita palveluja jatkossa.
– Olemme kuitenkin tässä maassa erittäin haastavassa tilanteessa. Emme todellakaan tiedä, miten tähän kasvavaan vanhusväestön määrään tarpeeksi tullaan vastaamaan. Siinä ei mikään 0,7-mitoitus auta, kun sellaista porukkaa ei edes ole olemassa, joka tulisi sitä työtä tekemään.
– Vaikka mitoitus olisi mikä tahansa ja maksaisimme niille ihmisille mitä tahansa, niitä ei vaan ole. Se on se todellinen ongelma.
Otsikkoa muokattu klo 17.30.
Minusta perustuslakivaliokunnan tulisi arvioida rahoitusperiaatteen toteutuminen ja samalla katsoa, mikä on valtion ja toisaalta kuntien vastuu hyvointiyhteiskunnan palveluista ja tehdä sen mukainen kustannustenjako. Viime vuosina kuntien vastuu on kasvanut koko ajan ja uudistuksia on alimittaisilla kustannusarvioilla, jolloin kuntien vastuu on kasvanut.
On totta että kuntien taloutta on kiristetty valtion taholla, mutta kyllä kunnatkin valtiolta vaativat vähän kaikenlaista, vaikka kassa on tyhjä. Tunnin junat ja raitiovaunut eivät ole ilmaisia veronmaksajille nekään.
Tilanne on erittäin huolestuttava ja kuntatalous ei kestä mitään lisäyksiä, kun hyvin vielä tiedossa vanhustsunamin tulo ja homekouluongelmat.
Väestön vanheneminen on tosiasia, joka toteutuessaan tuo ongelmia. Nyt pitää nopeasti selvittää keinovalikoima joilla lapsia saadaan lisää tähän maahan. Rahako se on tai valikoiva perheperustainen maahanmuutto. Ideoita saa heittää ilmoille.