Valtiolta miljoona euroa uusiin kirjastoautoihin – autojen määrä vähentynyt kahden viime vuosikymmenen aikana selvästi
Kirjastoauto Oulussa. Kuva: Suomen kirjastoseura
Yhdeksän kuntaa saa valtionavustusta kirjastoautojen hankintaan. Ne ovat Haapajärvi, Ilmajoki, Kurikka, Nurmes, Salla, Sievi, Suomussalmi, Tammela ja Tornio. Avustusten määrä on yhteensä miljoona euroa.
Opetus- ja kulttuuriministeriöön saapui kunnilta määräajassa 23 hakemusta. Avustusmyönnöt perustuivat tarveharkintaan. Tärkeimpinä kriteereinä oli kirjastoautotoiminnan merkitys kirjastopalvelujen saatavuuteen auton toiminta-alueella ja nykyisen kirjastoauton ikä.
Lisäksi hakijalla tuli olla päätös tai ehdollinen päätös kirjastoauton hankinnasta vuoden 2022 loppuun mennessä. Harkinnassa otettiin huomioon myös hakijan suunnitelma kirjastoautotoiminnan kehittämisestä ja uusista palvelumuodoista sekä kuntien välisestä yhteistyöstä.
– Kirjastoautoilla on pitkien etäisyyksien Suomessa merkittävä rooli lukemisen ja kulttuurin tarjoajana, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kirjastoautot vähentyneet
Kirjastoautot edistävät kirjastopalveluiden saatavuutta sekä haja-asutusalueilla että uusissa kasvavissa taajamissa. Lisäksi kunnat voivat hyödyntää kirjastoautoja digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseen: kunta voi viedä autolla digineuvontaa myös sinne, missä kirjastojen kiinteää toimipisteverkkoa ei ole.
Viimeisten parin vuosikymmenen aikana digipalveluiden tarve on kasvanut, mutta kirjastoautojen määrä laskenut. Tuoreimman tilastotiedon mukaan vuonna 2019 Suomen kunnissa ajoi 135 kirjastoautoa. Vielä vuonna 2000 niitä oli noin kolmannes enemmän, tarkalleen 201. Lisäksi kirjastoautojen pysäkeistä katosi joka kymmenes vuosina 2007–2014. Eniten harvennus koski Itä- ja Lounais-Suomea.
Kirjastoautopalveluissa tapahtunut muutos on suhteellisesti suurin kuntien kirjastopalveluiden saatavuudessa tapahtuneista muutoksista, selviää valtiovarainministeriön Peruspalvelujen tila 2018 -raportista.
Kirjastoautojen vähenemiseen on vaikuttanut muun muassa kuntien talouspaineet ja muuttoliike kasvukeskuksiin. Lisäksi taustalla ovat 2000-luvun kuntaliitokset.
Parina viime vuonna kuntien halukkuutta investoida kirjastoautoihin on voinut madaltaa myös muutos valtionosuuksissa. Aiemmin valtio myönsi vuosittain tukea kirjastojen perustamiseen ja kirjastoautojen hankkimiseen. Noin neljän euron korvamerkitty raha päätettiin kuitenkin siirtää kunnan peruspalvelujen valtionosuuksiin.
Suuri osa Suomessa käytössä olevista kirjastoautoista on hankittu 2000-luvulla, ja niiden uusiminen on monissa kunnissa ajankohtaista 2020- ja 2030-luvuilla.
Kirjastoautojen uusi aika
Lapset ovat kirjastoautojen tärkein kohderyhmä. Tämä näkyy nyt myös suurten kaupunkien kirjastoautojen teemoissa ja suunnittelussa.
Helsingissä on jo pidempään toiminut kaksi lasten kirjastoautoa. Tänä syksynä niistä vanhempi korvataan uudella Stoori-nimisellä kirjastoautolla, jota kaupunki juhlii avajaiskierroksella 7. marraskuuta.
Uusi auto huomioi sekä lasten ja nuorten että ilmaston tarpeet aiempaa paremmin. Sen tilat ovat muunneltavat. Muuttuva sisustus ja valaistus inspiroivat lapsia ja helpottavat lastentapahtumien ja työpajojen järjestämistä. Samalla nykyaika näkyy Stoorin katolla: aurinkokennot tuottavat siellä virtaa auton sähkölaitteita varten.
Vastaavia moderneja lapsille ja nuorille suunnattuja kirjastoautoja ajaa myös esimerkiksi naapurimaa-Ruotsissa. Göteborgin kirjasto otti tänä vuonna käyttöön kaksi uutta kirjastosähköbussia, joilla se yrittää houkutella lapsia ja nuoria lukuharrastuksen piiriin.
– Tästä alkaa kirjastoautojen uusi aika, ennustaa kirjastoautoja valmistavan Kiitokorin toimitusjohtaja Peter Sandin.
Juttua muokattu 4.11.2020 kello 10.53: Korjattu Peter Sandinin uusi titteli ja sukunimen kirjoitusasu.
