Sotessa hyvä pohja mielenterveyden edistämiselle – "Meillä ei ole varaa olla satsaamatta mielenterveyteen", sanoo MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi
- Aika pitkään on ajateltu, että hyvinvointiin satsaaminen on kustannuserä, johon on varaa, jos sattuu olemaan rahaa. Jos on vaikeampi yhteiskunnallinen tilanne, sieltä karsitaan. Nyt ollaan ehkä kääntämässä ajatuksia siihen, että hyvinvointi itse asiassa ei ole kustannuserä vaan vaurauden ja vahvan talouden edellytys. Pahoinvointi tulee kalliiksi. Meillä ei ole varaa olla satsaamatta mielenterveyteen, sanoo Sari Aalto-Matturi. (Kuva: Ilkka Loikkanen)
Mielenterveys on suurin työelämästä syrjäyttäjä, muistuttaa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi Kuntalehden podcastin uusimmassa jaksossa.
Suurin osa työkyvyttömyyseläkkeistä ja kolmannes Kela-korvattavista sairauspäivärahoista on mielenterveystaustaisia.
-Kun mietitään, mihin katseen pitäisi kiinnittyä, kun sote-uudistusta tehdään ja mietitään sosiaali- ja terveydenhuollon menoja, niin kyllähän katseen pitäisi ensimmäisenä kiinnittyä mielenterveyteen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Marinin hallituksen sote-uudistus näyttäisi tarjoavan edellistä uudistusyritystä paremmat edellytykset mielenterveyden edistämiselle – kunhan toimeenpanossa onnistutaan, arvioi Aalto-Matturi.
– Vielä viime hallituskaudella tuli semmoinen vaikutelma, että sote-uudistuksessa mielenterveys nähtiin edelleen erikoissairaanhoidon kysymyksenä, ja ei ehkä tunnistettu palveluntarvetta jo ihan siellä perusterveydenhuollossa. Siinä sote-keskusajattelussa mielenterveys tuntui olevan sivujuonteena.
– Nyt pitkin matkaa mielenterveyden kehys on tullut vahvemmin uudistukseen. Ja ehkä myös hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisajattelu on mennyt eteenpäin. Positiivisena pidän sitä, että sekä kunnalla että hyvinvointialueella on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävä. Nyt olennainen kysymys on, miten tätä ajattelua toimeenpannaan käytännössä.
Mielenterveys aletaan nähdä toisin
Mielenterveydestä on alettu puhua laajemmin ja avoimemmin viime vuosina. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että tunnistetaan mielenterveyden merkitys työelämässä.
Vaikka hyvää kehitystä on tapahtunut ja vaikka on nähtävissä eräänlainen yleinen yhteiskunnallinen herääminen, Aalto-Matturin mukaan edelleen mielenterveys nähdään erillisenä ”muusta terveydestä”.
– Mielenterveyden häiriöiden osuus tautitaakasta on ollut kasvussa sitä mukaa, kun fyysinen terveys on eri mittareilla kohentunut. Se ei kuitenkaan näy satsauksissa, joita tehdään terveyspalveluihin.
Ajattelun muuttumisesta ja mielenterveyden merkityksen tunnistamisesta kielinee sekin, että mielenterveyden kasvaneet kustannukset yhteiskunnassa on alettu havaita. Niin yritystasolla kuin poliittisessa päätöksenteossa hahmotetaan aikaisempaa paremmin, miksi mielenterveyteen pitäisi satsata, Sari Aalto-Matturi sanoo.
– OECD laski vuonna 2018, että mielenterveyden häiriöt maksaa Suomelle 11 miljardia vuodessa. Ja se oli kuitenkin ennen koronaa. Tiedämme, että koronalla tulee olemaan mmonimuotoiset ja pitkäkestoiset vaikutukset. Puhutaan aika isosta rahasta.
– Kun eletään ison talouspuheen aikaa, missä joudutaan ottamaan kantaa siihen, mikä on kansantalouden kantokyky, on hyvin viisasta miettiä, mitä mielenterveyden alueella voidaan tehdä.
MIELI ry:n palveluiden kysynnälle koronapandemia synnytti keväällä piikin, joka ei ole kääntynyt alas.
-Yhteydenotot ovat lisääntyneet vähintään kolmanneksella ja vastatuissa puheluissa olemme saaneet 60 prosentin lisäys. Olemme onneksi pystyneet lisäämään vastausmääriä.
– Selkeästi näyttää, etä avuntarve on jäänyt koronapiikin jälkeen pysyvästi korkeammalle tasolle, Sari Aalto-Matturi sanoo.
