Sote-uudistuksesta tulossa kunnille huomattavasti arvioitua isompi lasku
Kuva: Ville Miettinen
Hallituksen esityksessä osa sote-uudistuksen kustannuksista on laskettu kohdistuvan hyvinvointialueille, mutta kunnissa on huomattu niiden kohdistuvan myös kuntiin.
Sote-uudistuksesta on tulossa kunnille huomattavasti enemmän muutoskustannuksia kuin mitä hallitus on vaikutusarvioinnissaan laskenut.
Tieto käy ilmi Kuntaliiton tuoreesta kuntapulssikyselystä, johon tuli vastaukset 192 kunnasta ja niistä yli 100 antoi arvionsa muutoskuluista.
Kuluja arvioitiin erikseen kertaluonteisten sekä pysyvien muutoskulujen osalta.
Muutoskuluja aiheuttavat henkilöresurssit, ICT- ja konsulttipalveluiden ostot, ylimääräiset hallintokulut, tukipalvelukustannusten kallistuminen ja uudelleenjärjestelyt sekä sote-kiinteistöjen kiinteistöriskit ja varainsiirtoverot.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kehityspäällikkö Mikko Mehtonen Kuntaliitosta kertoo, että kuntien muutoskulut nousevat vähintäänkin satoihin miljooniin euroihin.
– Hyvin täsmällisiä lukuja on vaikea sanoa, minkä vuoksi otimme käyttöön summien vaihteluvälit. Niiden perusteella oli mahdollista nähdä, puhutaanko kustannuksissa kymmenistä vai sadoista miljoonista, Mehtonen sanoo.
Suurimmat kulut syntyvät kertaluonteisista muutoskustannuksista, joiden suuruusluokaksi vastaajat arvioivat noin 180–450 miljoonaa euroa. Koko maan tasolle korotettuna tämä voisi tarkoittaa jopa 400–950 miljoonan euron kustannuksia.
Pysyviä muutoskustannuksia arvioidaan syntyvän noin 70–170 miljoonaa euroa, mikä koko maan tasolla tarkoittaisi noin 140–370 miljoonan euron kustannuksia.
Hallituksen esityksessä tehtävien siirron muutoskustannukset on merkitty syntyväksi hyvinvointialueilla. Kuntapulssikyselyn mukaan osa näistä kuluista siirtyy kuitenkin kuntien piikkiin.
Kuntien kertaluonteiset sekä pysyvät muutoskustannukset ovat muutoskuluja, joita hallituksen esityksessä ei ole mukana lainkaan. Koko maan tasolla edellä mainitut lisäkulut voivat olla jopa 260–750 miljoonaa euroa.
– Hallituksen arviossa tunnistamatta jää valtava määrä kustannuksia ja työtä. Muutoskustannukset pitäisi arvioida ja tarkentaa. Kustannukset, joihin kunnat eivät voi itse vaikuttaa, tulisi korvata niille täysimääräisesti, Mehtonen sanoo.
Mehtonen kertoo yllättyneensä kustannusten määrästä, vaikka hän oli käynyt keskusteluja kuntien talousjohtajien kanssa. Yllättävää oli myös heidän valmiutensa vastata kysymykseen muutosten kustannuksista.
Mehtonen kirjoittaa sote-uudistuksen kustannuksista myös blogissaan.
Kalliiksi tule sote-uudistuksen tekeminen. Miljardin menot ovat tulossa ja saman verran on jo mennyt. Lisäksi sote-uudistuksen pysyvät kustannukset valtiolle kohoavat 0.5-3 mrd €/vuosi.
Sen sijaan, että puoluepoliittisesta sote-uudistuksesta nyt päätettäisiin kiireellä, olisi parempi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja arvioida millä tavoin se voitaisiin parhaiten toteuttaa terveydenhuollon lähtökohdista katsoen. Eihän ole mitään tolkkua, että toteutettaisiin vain hallintouudistus ilman, että sillä saavutettaisiin ainuttakaan terveydenhuollon tavoitetta.
Oleellista olisi, että sote-esitykselle olisi selkeät perustelut (myös taloudelliset), ja että sitä tarkasteltaisiin muitakin vaihtoehtoja vasten. Yhtenä vaihtoehtona pitäisi olla myös Pelkistetty Sote, joka ylittäisi kaikki asetetut tavoitteet. Ilman vertailua ei voida päästä objektiiviseen lopputulokseen.
Niin – SOTE uudistuksen tavoitehan oli, että sosiaali- ja perusterveyden taso olisi lähellä tuotettua. Erikoissairaanhoito voisi olla hieman kauempanakin.
Meillä perustettiin kuntayhtymä, kun oltiin varmoja SOTE:n läpimenosta jo aiemmin, eli 2019. Sote:n periaatteiden mukaan. Niin ei käynyt, vaan lähipalveluiden riisunta oli melkoista heti kättelyssä. Se on aiheuttanut henkilökunnassa, asukkaissa suurta mielipahaa. Eikä tässä vielä kaikki, riisutut palvelut maksavat monta miljoonaa enempi. Erikoissairaanhoitoa on kehitetty senkin verran vaikka se oli ennestään jo hyvää – eipä silti kyllä kehittäminen tälläkin saralla käy, mutta tallomatta perusterveydenhoitoa ja perus sosiaalitointa.
Miksi tämä systeemi on kallista? Siksi, että kaikki mahdollinen on yhtiöitetty ja sen myötä kallis osakeyhtiöorganisaatio kaikissa. Ja siksi, että kun maksaja ei ole läheinen organisaatio yksin, tehdään surutta erilaisia kaikkien yhdessä kustannettavia suuriakin ratkaisuja, mm. kiinteistöjen rakentamisia ja sitten jätetään käyttökeloisia kiinteistöjä tyhjilleen kuntien taloutta rasittamaan.
Minä en usko valtakunnallisen SOTE:n autuaaksi tekevään voimaan. Isoja asioita on ratkaisematta. Saadaan tuo kustannuspuoli nousemaan pilviin. Tarkoitushan oli päinvastoin.
Jos vielä tehdään maakuntauudistus ja verotusoikeus…..oma kuntani jää lehdellä soittelemaan kun verotuloista käteen jää 8 %. Viimeinen sammuttaa valot.
Painitaan liian suurissa saappaissa, liian pienillä ääniosuuksilla kokousedustajien osalta, liian pienellä osaamistasolla kokonaisuutta hahmottaakseen. Vaikuttavuusarvioita tekemättä. Punnitkaapa mitä tehdään 8 % verotuloilla?
Rahanmenoa on nyt jo liikaakin ilman tätä – keskeneräistä touhua…..
Kyllä on eri puolella Suomea tehty jo Sotea, mutta ei oikein taida hyvin toimia missään. Aikaisemmin, kun kunnat itse hoitivat, niin kyllä oli palvelu parempaa, saatavuus parempaa ja työntekijät voivat paremmin. Tämän olen kokenut täällä Itä-Suomessa nyt. Rahaa menee enemmän ja palvelut sen kun huononevat.
Soteuudistus on ongelmallinen maakunnan reuna-alueiden osalta. On todennäköistä, että maakuntavaaleissa valitut tulevan lähes kaikki keskuskaupungista. Nyt maakunnallisissa elimissä on kuntien edustus. Maakuntahallinto ei unne kuntia valtuustovaaleissa.
Monet kunnat voivat jäädä ilman maakuntavaltuutettua ja kukaan ei ole päätöstenteossa ajamassa näiden asioita todellisuudesta. Yksi tai kaksi valtuutettua ja todennäköisetsi eri puolueista valittuina eivät voi toimia kuten kuntien edustajat nyt. Heidän on kuultava puolueitaan ja virkamiehiä, jotka tietokoneillaan osoittavat kaiken keskitettäväksi maakuntakeskukseen edullisemman ”kalkyylin” nimissä. Maakuntakeskuksiin sitten rakennetaan uutta ja kuntiin jää tyhjiä kiinteistöjä!
Kuka herättäisi kunnat tajuamaan tulevan? Viisainta olisi kaikista syistä myös siirtää kuntavaalit alkukesältä niiden aiempaan normaaliin ajankohtaansa eli ensi syksyyn ja aloittaa uusilla valinnoilla kalenterivuoden vaihteessa.
Soteuudistuksesta tulee samanlainen susi kuin toimentulotuen siirtäminen kunnilta Kelalle: kuntalaisten palvelut huononevat ja tulevat kalliimmiksi. Kummassakin uudistuksessa palvelut etääntyvät haja-asutusalueilta keskuksiin. Kuntaliiton pitäisi vedota hallitukseen ja eduskuntaan, että soteuudistusta ei tehtäisi. Sen sijaan tuettaisiin kuntia ja kuntien vapaehtoista yhteistoimintaa. Siihen on monenlaisia mahdollisuuksia. Esimerkkinä voin mainita kuntien väliset ostopalvelusopimukset, joista allekirjoittaneella on hyviä kokemuksia jo vuosikymmenten takaa.
Soteuudistus karsii liian voimakaasti terveydenhuollon lähipalveluja isot kaupungit määräävät missä terveyspalvelut järjestetään pienet kaupunkit jja kunnat otka ovat veroroin rakentaneet terveyspalvelut omille mittasuhteilleen sopiviksi pitkän historian ja kuntalaisia kuunellen ja heidän tarpeita huomioiden ne romutetaan ja sotea viedään väkisin maaliin ,sotessa on varmaan hyvääkin. Mutta pieniä paikkakuntia kuuluu huomioida ja heidän tarpeita kuulla että mittasuhteet sote uudistukselle olisivat realistiset ja ovat oikeuden mukaiset .