Kuntavaalien äänestysprosentti notkahti – "Tämä on pohjakosketus"
Kuva: Laura Kotila / VNK
Kuntavaalien äänestysprosentti on pudonnut 3,8 prosenttiyksikköä edellisistä kuntavaaleista ja oli 55,1. Tätä pienempi äänestysprosentti on ollut vuonna 1945, jolloin 53,9 prosenttia äänioikeutetuista äänesti.
Vaalitutkija Sami Borg kuvaili Ylen vaalilähetyksessä äänestysaktiivisuutta ”vuosikymmenten pohjakosketukseksi”.
– Meillä on sotien jällkeen 45 kuntavaaleissa ollut 53,9 [prosentin äänestysaktiivisuus] ja 2000 55,9. Nyt mentiin tämän alle, 55,1, ja laskua edellisiin kuntavaaleihin 3,8 prosenttiyksikköä vuoden 2017 vaaleista.
Vuoden 1992 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli vielä 70,9, mutta 1996 enää 61,3 ja vuonna 2000 enää 55,9.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Nyt päästiin valitettavasti aika lähelle noita lukemia, Sami Borg viittasi vuoteen 2000.
– Se mikä on hyvin ikävää, on että meillä on useita isoja kaupunkeja, joissa valtaosa jätti äänestämättä.
Kuntavaalien suurin häviäjä on demokratia, totesi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen Facebook-päivityksessään.
– Syitä on varmasti yhtä monia kuin äänestämättä jättäneitä. Vaalien lykkääminen kauniiseen kesäiseen sunnuntaihin sai ehkä monet jäämään kotiin ja mökeille. Todella harmillista. Kuntavaalit ovat kuitenkin meidän kaikkien arkielämän tärkeimmät vaalit, Karhunen muistutti.
Todella ikävä tieto: Tämänhetkisen OM:n tiedon mukaan äänestysaktiivisuus jää 55,1 prosenttiin eli ajanjakson 1950-2021 heikoin. Vuoden 2000 vaalien äänestysprosentti 55,9 on ollut tähänastinen pohjanoteeraus. https://t.co/nBgvXrP9J3 https://t.co/DJhfPMyQvq— M. Pekola-Sjöblom (@M_PekolaSjoblom) June 13, 2021
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kuvaili äänestysaktiivisuutta ”todella ikäväksi tiedoksi” Twitterissä.
Huolestuttavan alhainen äänestysprosentti näissä kuntavaaleissa. Alkaa olla demokratian kannalta jo kriisitasolla. Jos ensi vaaleissa kunnat eivät enää päätä sote-asioista, riskinä on vielä alhaisempi äänestysaktiivisuus, koska valtuustoilla olisi nykyistä vähemmän valtaa.— Johanna Vuorelma (@VuorelmaJohanna) June 13, 2021
Politiikantutkija Johanna Vuorelma arvioi äänestysaktiivisuuden olevan jo ”demokratian kannalta kriisitasolla.”
Kuntavaalien ennakkoäänestys oli ennätyksellisen vilkas. Kolmannes äänioikeutetuista antoi äänensä ennakkoon. Ennakkoäänestys oli vaalien siirtämisen vuoksi normaalia pidempi.
Politiikantutkija, dosentti Hanna Wass muistutti Kuntalehden haastattelussa torstaina, että ennakkoäänestäminen ylipäätään on kasvattanut suosiotaan ja viime eduskuntavaaleissakin ennakkoon äänesti useampi kuin vaalipäivänä.
– Ennakkoon äänestäneiden aiempaa suurempi määrä voi ennakoida sitä, että ihmiset eivät ole äänestyspaikoilla ensi sunnuntaina, Hanna Wass pohti torstaina ennen vaaleja.
Aiemmat äänestysprosentit kuntavaaleissa 2000-luvulla:
2017 58,9
2012 58,3
2008 61,2
2004 54,6
2000 55,9
Seuraavissa kuntavaaleissa alittuu viidenkymmenen prosentin raja valtakunnallisesti. Kunnat ovat tiensä lopussa, laulua ja leikkiä, ei se kiinnosta,