Lastensuojelun ja opiskeluhuollon palvelulupausten kiristäminen ilman riittävää työvoimatarjontaa ja koulutuspaikkojen lisäystä huolettaa kuntakentällä – ”Kun osaajia ei ole tarpeeksi, on vääjäämätöntä, että joku on aina ilman”
Lastensuojelun henkilöstömitoitusten säätämisestä vailla riittävää työvoimapohjaa ja koulutuspaikkamäärää pelätään seuraavan, että työntekijöitä siirretään niiltä sosiaalityön sektoreilta, joissa mitoituksia ei ole. Kuva: Ville Miettinen
Lastensuojelun asiakasmitoitusta koskeva hallituksen esitys oli määrä antaa tänään eduskunnalle. Kuntalehden saamien tietojen mukaan esityksen antaminen on siirtynyt lokakuulle, koska tarvittavia koulutuslisäysmäärärahoja sosiaalityöntekijöiden koulutuksen lisäpaikkoihin ei ole saatu järjestettyä.
Lakiuudistuksella säädettäisiin lastensuojelun sosiaalityön asteittain kiristyvästä henkilöstömitoituksesta siten, että yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saisi olla vastuullaan enintään 35 lasta vuosina 2022 ja 2023 ja enintään 30 lasta vuodesta 2024. Mitoitus ei koskisi jälkihuollon 18-24-vuotiaita asiakkaita, sillä heidän ikäisensä nuoret eivät ole enää lapsia.
Lakiesityksellä halutaan parantaa lastensuojelun laatua keventämällä työntekijöiden työkuormaa ja nopeuttamalla palvelun saatavuutta.
Tavoitteen toteutumiselle asettaa kuitenkin olennaisen haasteen se, että sosiaalityöntekijöitä ei ole riittävästi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lakiesityksen valmistelussa on linjattu, että pulaan sosiaalityöntekijöistä reagoitaisiin koulutuspaikkamäärien kasvattamisella 200:lla. Koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin on ehdotettu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle yhteensä 8 miljoonaa euroa vuosina 2022–2027. Tämän rahoituksen järjestymistä vielä odotetaan, ja sitä myöten siis vielä hallituksen esitystäkin.
Tuhansia työpaikkoja vapaana
Sosiaalityöntekijöiden työttömyys on käytännössä nolla. Päinvastoin, lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden virkoja on täyttämättä runsaasti, KT:n mukaan vuonna 2019 täyttämättä oli 115 vakanssia.
Kevan aiemmin tänä vuonna julkaiseman, Aula Researchilla teetetyn selvityksen mukaan vuonna 2020 kunta-alalla oli vapaana lähes 2 700 sosiaalityöntekijän työpaikkaa. Kevan mukaan tässä ammattiryhmässä eläkevakuutettujen määrä on 6 000, joten pula on huomattava.
KT:n tilastoa vuodelta 2019 kaunistanee epäpätevien sijaisten käyttö.
– Lastensuojelun sosiaalityön asiakasmitoitukseen liittyvissä lakiesityksen arvioinneissa ei huomioida tarpeeksi sitä, että jo nyt sosiaalityöntekijöiden tehtäviä hoitavat sijaisina epäpätevät sosiaalityön opiskelijat, sanoo Kuntaliiton lastensuojelun erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
– Heistäkin on jo nyt merkittävää pulaa. Jotta mitoituksen toimeenpanossa voitaisiin onnistua, tulisi sosiaalityöntekijöiden sijaistamisen kelpoisuusvaatimuksia joustavoittaa mahdollistamalla sijaistaminen muiltakin kuin sosiaalityön pääaineopiskelijoilta.
Tämä tarkoittaisi, että kelpoinen voisi olla muunkin kuin sosiaalityötä pääaineena opiskeleva, sosionomi YAMK tai muuten riittävän osaamisen hankkinut.
– Järjestäjälle tulisi mahdollistaa tässä liikkumavaraa, jotta asiakastyötä varten on mahdollista saada riittävästi työntekijöitä.
Aila Puustinen-Korhosen mukaan mitoitussäännösten valmistelussa ei myöskään ei arvioitu sitä, miten jo ehdotetut koulutuslisäykset riittäisivät täyttämään edelliset tyhjät tehtävät.
Riittävä koulutus toisi uskottavuutta
Huolen jakaa KT kunta- ja hyvinvointialuetyöntantajien työmarkkintatutkija Juho Ruskoaho.
Lakiesityksessä on arvioitu sosiaalityöntekijöiden lisäystarpeeksi 80 sosiaalityöntekijää vuosina 2022–2023 ja 359 sosiaalityöntekijää lisää vuodesta 2024.
Lain valmistelussa on siis linjattu 200 opiskelupaikan lisäämisestä sosiaalityöhön. Kuntakentällä nähdään, että määrän pitäisi olla vähintään tuplasti tuo, eli 400. Silläkin päästään vasta alkuun.
– Jotta lain toteuttamiskelpoisuus olisi uskottavalla pohjalla, pitää koulutusta lisätä minimissään lain edellyttämän lisähenkilöstön verran. Eihän sekään takaa, että uudet valmistuvat valitsisivat juuri nämä tehtävät kaikkien avointen työpaikkojen joukosta, mutta ainakin olisi teoriassa mahdollista rekrytoida uusiin tehtäviin tekijöitä, Juho Ruskoaho sanoo.
Samaan aikaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmitoituksen kanssa on tarkoitus säätää opiskeluhuollon kuraattorin ja psykologin tehtävissä olevan henkilöstön sekä oppilaiden ja opiskelijoiden välisestä sitovasta mitoituksesta.
Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan lakiesitysluonnoksessa ei ole arvioitu riittävästi psykologien saatavuuden haasteiden vaikutusta henkilöstömitoituksen noudattamiseen.
”Priorisointia muiden palvelujen kustannuksella”
Ylipäätään mitoitusten säätämistä ja palvelujen uudistamista on kritisoitu viime aikoina siitä, että niiden vaikutuksesta henkilöstötarpeeseen ei ole perusteellista selvitystä. Sellaista, jossa yhtä aikaa meneillään olevien ja samaan henkilöstöryhmään vaikuttavien uudistusten henkilöstövaikutus olisi arvioitu.
Kun työvoimasta on pulaa ja jonnekin laitetaan kiristys, se käytännössä tarkoittaa ,että työvoimaa siirretään jostain toisaalta näihin tehtäviin, Juho Ruskoaho muistuttaa.
– Se jää minusta näissä lakivaikutuksissa arvioimatta, että kun kaikki alan henkilöt ovat jo töissä, jos jonnekin laitetaan mitoitus ja kiristys, se pitää ensisijaisesti ratkaista. Se on priorisointia muiden palvelujen kustannuksella.
– Voi miettiä, onko se lastensuojelumitoituksessa jälkihuolto vai perhesosiaalityö vai opiskeluhuolto vai sairaalasosiaalityö, vai mistä niitä sosiaalityöntekijöitä siirretään täyttämään lastensuojeluun mitoitettuja tehtäviä. Kun osaajia ei ole tarpeeksi, on vääjäämätöntä, että joku on aina ilman.
Esimerkiksi lastensuojelua koskevan mitoituksen ja opiskeluhuollon mitoituksen samanaikaisuus kohdistaa henkilöstötarvetta samaan suuntaan. Silti vaikutusarvioissa ei ole huomioitu samanaikaista lisääntyvää tarvetta, kuntakentällä ihmetellään. Aiemmin syyskuussa kritiikkiä sai esitys iäkkäiden kotihoidosta samasta syystä.
Vastaavaa keskustelua voidaan odottaa esimerkiksi hoitotakuun ympärille, Juho Ruskoaho ennustaa.
Tarvitaan kokonaiskartoitus nykyisestä työvoimapulasta, nykyisen palvelulupauksen edellyttämästä lisähenkilöstön määrästä sekä kaikkien uusien lakihankkeiden vaikutuksista lisähenkilöstön tarpeeseen. Koulutuspaikkojen määrä on sitten yksinkertaisesti laitettava vastaamaan aitoa tilannetta, Juho Ruskoaho sanoo.
– Pitäisi seurata kaikkia yksittäisiä lakihankkeita ja muistaa että yksittäinen kiristyvä takuu tai mitoitus tai kelpoisuusehto tai laki hoida yhtään asiakasta. Se edellyttää, että lisähenkilöstö, osaajat ja ammattilaiset ovat palkattavissa.
Tämän pitäisi Ruskoahon mukaan olla olennainen osa lain vaikutusarviota, sillä se kertoo, voidaanko laki todella ottaa käyttöön.
– Muuten käy niin että henkilöitä siirretään niistä töistä, joissa ei ole sitovaa mitoitusta. Silloin kansalaisten saamat palvelut vain heikkenevät toisaalla.
Lue myös:
