Työllisyyden kuntakokeilun kokemuksia: Haastatteluvelka lyhentynyt vaikka alku oli täynnä yllätyksiä
Ministeriön työryhmän mukaan jatkossa työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 ihmistä TE-palvelut järjestävässä kunnassa tai useammasta kunnasta koostuvalla yhteistoiminta-alueella. Kuva: Ville Miettinen
– Kokeilun aloituksessa oli paljon ennakoimattomia pulmia, kun mukana oli kaksi eri työnantajaa ja kaksi eri verkkoympäristöä. Kustannuksiakin tuli ylimääräisiä. Mahtaakohan niihin tulla kompensaatiota?
Tätä pohtii Salon työllisyyspalveluiden esimies Minna Virta. Hän oli kertomassa kaupungin tähänastisista kokemuksista työllisyyden kuntakokeilussa Kuntaliiton järjestämässä Työllisyystiistai-lähetyksessä.
Yllätyksiä tuli, vaikka kokeilun aloitusta oli ehditty lykätä useampaan kertaan ja vaikka Salossa oltiin enemmän kuin valmiita.
– Olimme palkanneet omaa henkilöstöä loppuvuodesta 2020, ja kun TE-taustaiset ihmiset siirtyivät kokeiluun, toiminta saatiin kunnolla käyntiin. Henkilöstö on ollut hyvää ja sitoutunutta, Virta kertoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Opettelemista on kuitenkin ollut paljon alkaen uudesta asiakastietojärjestelmästä. Haastatteluvelkaa on kuitenkin päästy kuromaan umpeen.
Raaseporin kaupungin työllisyyspalvelujen päällikkö Stefan Fri kertoo kokeilun alun kangerrelleen.
– Tulimme mukaan niin sanotussa toisessa aallossa. TE-toimiston nimitykset jäivät myöhään, ja saimme lopulta sieltä vain puolet suunnitellusta henkilöstöstä. Rekrytoinnit piti suunnitella uusiksi, ja perehdyttämisen tarvetta oli paljon.
– Onneksi henkilöstö on ottanut hyvin vastuuta, vaikka osaavilla tekijöillä on ollut kova paine.
Salon tavoin myös Raaseporissa on kipuiltu tietotekniikan takia. Ongelmia oli jo tunnuksien saamisessa.
Kesälomakausi tiesi omat haasteensa, ja erityisesti tuolloin perehdyttäminen jäi vajaaksi.
– Päätimme toimia päivä ja viikko kerrallaan ja katsoa, mikä kulloinkin on tilanne ja kuinka siitä selvittäisiin yhdessä. Henkilöstölle tilanne ei ollut ihanteellinen, sillä se kuormitti paljon, Raaseporin Fri kertoo.
Vaikka alun suunnitelmat menivät uusiksi, rekrytoinneissa on onnistuttu hyvin. Myös alueen kaksikielisyys on hoidettu Frin mukaan Raaseporissa hienosti.
Toimitilat uusiksi
Toukokuussa otetaan käyttöön pohjoismainen työvoimapalvelumalli, jossa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu, työnhakijan on etsittävä tiettyä määrää työmahdollisuuksia.
Virta sanoo, että vaikka muutoksia on tulossa paljon, pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin suhtaudutaan Salossa positiivisesti.
– Tarkoitus on, että pääsisimme vakiinnuttamaan toimintaamme sen mukaiseksi ensi vuoden aikana. Tosin kuntakokeilua varten teimme toimitilasuunnitelman, jonka joudumme muuttamaan nyt uuden palvelumallin mukaiseksi.
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli edellyttää tiivistä tukea, jota varten työnhakijoita tavataan usein. Tiheitä tapaamisia varten tarvitaan lisää tiloja.
Saloon on rekrytoitu uutta henkilöstöä, ja alkuvuoteen kuuluu paljon perehdyttämistä.
– Jotta uusi henkilöstö saadaan hyvin toimintaan sisälle, suunniteltavaa on paljon, samoin avoimia kysymyksiä. Miten esimerkiksi varaudumme koronatilanteen muutoksiin, millaisia varasuunnitelmia ja varasuunnitelman varasuunnitelmia meillä pitäisi olla, jotta asiakaspalvelu varmasti pelaa myös vaikeassa pandemiassa? Virta pohtii.
Uutta henkilöstöä ja perehdyttämistä on tulossa myös Raaseporiin. Ja samoin kuin Salossa, myös Raaseporissa pohditaan toimitilojen riittävyyttä.
Työvoimapohja mietityttää
TE-palveluiden siirto kokonaan kuntien lähipalveluiksi on tarkoitus tehdä 2024. Salon Virta kertoo odottavansa tarkempaa tietoa, mitä kaikkea siirto käytännössä tarkoittaa.
– Meidän on tarkoitus aloittaa ison uudistuksen suunnittelu heti vuoden alussa. Paljon asioita on kuitenkin vielä auki.
– On hyvä juttu, että pääsimme kokeiluun mukaan, sillä tässähän jo valmistelemme isoa siirtoa ja olemme etunenässä, Virta kertoo.
Raaseporin Fri kertoo, että kaupunkia pohdituttaa siirrossa työvoimapohja. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ministerityöryhmä on linjannut, että työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 ihmistä TE-palvelut järjestävässä kunnassa tai useammasta kunnasta koostuvalla yhteistoiminta-alueella.
– Olemme kaupunginjohtajan kanssa lähestyneet naapurikuntia ja ryhtyneet miettimään uusia kuvioita. Katsotaan, mihin ne Länsi-Uudellamaalla vievät.
Fri kuitenkin uskoo, että kokeilun aikana monet asiat selviävät. Huolta on herättänyt tästä huolimatta se, tuleeko työvoimapalvelujen siirrosta lisäkustannuksia ja kuinka esimerkiksi kannustinmalli lopulta toimii.
Mahdollisia valuvikoja korjataan myöhemminkin
TEMin kansliapäällikkö Raimo Luoman mielestä pohjoismaisen työvoimapalvelumallin iso muutos on 70 miljoonan euron vuotuinen panostus työllisyyden hoitoon. Summalla on tarkoitus palkata toista tuhatta ihmistä auttamaan työllistymisessä.
– Panostus on huima, mutta nähtäväksi jää, miten se auttaa.
Kun TE-palvelut siirtyvät kuntiin kokonaan 2024, valtio ei jättäydy työllisyydenhoidon ulkopuolelle. Luoma muistuttaa, että valtiolla on perustuslaillinen vastuu työvoimasta.
– Tarkoitus on käydä kuntien kanssa tiivistä yhteistyötä. Siirto on erittäin vaativa, ja samaan aikaan tulee myös digiuudistus, jossa korvataan ikivanha URA-järjestelmä. Talven mittaan tarkoituksena on tiivistää puhetta kuntien kanssa ja kuulla, mitä niissä odotetaan.
Luoman mielestä ennen lopullista lain voimaantuloa testataan ja käydään läpi perusasioitakin. Valuvikoja on tarkoitus hoitaa kuntoon jo etukäteen, mutta niitä voidaan paikata siirron jälkeenkin.
Luoma pitää 20 000 ihmisen työvoimapohjaa aivan miniminä.
– Jos olisin itse saanut päättää, olisin tavoitellut lukua, joka on lähempänä sote-alueen väestömäärää. Mutta 20 000:lla lähdemme liikkeelle ja katsomme, pitääkö linjauksia muuttaa.
Puolisoni siirtyi TE-toimiston asiakkaana kuntakokeiluun. Hänen kohdallaan palvelu ei oikeastaan parantunut; TE-toimistossa hän oli saanut palvelua omalla äidinkielellään, mutta kuntakokeilussa hänen yhteyshenkilöksi vaihtui sosiaalityöntekijä, joka ei osaa hänen äidinkieltään. Asiointikieli vaihtui suomeksi, ja niinpä minun on pitänyt olla puolisoni apuna aiempaa enemmän, vaikka hän suomea opiskeleekin. Siinä missä hän saattoi soittaa TE-toimiston työntekijälle tai jättää soittopyynnön, tapahtuu yhteydenpito nyt sähköpostitse; tosin uusi sosiaalityöntekijä ei aina vastaa puolisoni sähköposteihin. Sosiaalityöntekijä ei myöskään varoittanut häntä etukäteen siitä, että hänen osa-aikainen kevytyrittäjyytensä johtaa yli kuukauden katkokseen työttömyysturvan maksussa neljän kuukauden jälkeen, minkä vuoksi olemme nyt kituuttaneet viime viikot minun pienellä palkallani, eikä hän ylipäänsä vaikuta olevan puolisoni tilanteen tasalla vaikka puolisoni on sitä sähköpostissa yrittänytkin avata. Asiakaspalvelua lukuun ottamatta TE-toimiston palvelut pelaavat kuitenkin samaan tapaan kuin ennen kuntakokeiluakin. Toivon mukaan kuntakokeiluun saadaan työntekijöitä, jotka voivat auttaa asiakkaita paremmin ja yhteisellä kielellä; erityisesti kun nimenomaan maahanmuuttajat on kuntakokeiluun siirretty.