Itäisen Suomen maakuntajohtajat ovat tyytyväisiä, kun hallituksen tuki ei jäänyt pelkästään puheiden tasolle – "Nukun ensi yön rauhassa"
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen huomauttaa, että töitä on tehty jo pitkään Itä-Suomen ja samalla koko Suomen elinvoiman edistämiseksi. Torstaina budjettiriihestä saadut tiedot olivat positiivisia, hän arvioi.
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen oli tyytyväinen, kun hän sai tietää budjettiriihen annista torstaina ja hallituksen lupauksista, miten itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan.
– Kiitos hallitus. Nukun ensi yön rauhassa, Sikanen twiittasi.
Maakuntajohtaja näytti peukkua Karjalan radalle, jonka perusparantamiseen osoitetaan 31,1 miljoonaa euroa.
Etelä-Karjalan maakuntajohtajana vuoden 2020 syksystä lähtien toiminut Sikanen peukutti myös Kutilan kanavaa, jota koskeva hanke on saamassa 12,5 miljoonan euron investointivaltuutuksen.
Peukuttaminen ei loppunut tähän. Kannustavalla sormimerkillä Sikanen antoi huomiota myös Imatran erä- ja luontokulttuurimuseolle, yritysten investointituille, Imatran seudun kuljetustuelle ja TKI-investoinneille.
Twiitissään hän oli myös hyvillään siitä, että tuulivoimarakentamiseen ja rajaohjelmarahoitukseen etsitään ratkaisuja.
”Tämä oli hyvä startti”
Sikanen osallistui Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokoukseen perjantaina Vuokatin kylässä, joka sijaitsee Sotkamon kunnassa Kainuussa.
Huippukokouksen yhteydessä Sikanen tarkensi, että virallisesti Etelä-Karjala kuuluu Etelä-Suomeen, joten hän olikin hyvillään, kun budjettiriihen yhteydessä on kirjoitettu itäisen Suomen vahvistamisesta.
Budjettiriihen tuloksista kiitollisen twiittinsä jatkoksi hän lisäsi perjantaina, että itäisen Suomen elinvoimatyö on reippaassa vauhdissa.
– Tämä oli hyvä startti. On selvää, että valtioiden ja alueiden yhteistoimia tarvitaan jatkossakin itäisen Suomen elinvoiman edistämiseksi. Siihen tarvitaan myös EU:n panosta, Sikanen pohti.
– Geopolitiikka on muuttanut toimintaympäristöämme. Rajaseudun asia on koko Suomen – ja toivottavasti myös EU:n – asia.
”Vahva Itä-Suomi turvaa koko Suomea”
Myös Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen oli kiitollinen hallituksen lupauksista Twitterissä.
– Itäiseen Suomeen osoitettiin muiden muassa 31 miljoonan euron ratahankkeet, 10 miljoonaa tutkimustoiminnalle ja koulutukseen ja 7,5 miljoonaa matkailuun. Kiitokset hallitukselle Itä-Suomen paketista.
Tuoreeltaan hallituksen talousarvioesityksen jälkeen twiitannut Hirvonen oli edellä mainittujen kommenttiensa takana myös huippukokouksen aikana Kainuussa.
– Luin sen (hallituksen talousarvioesityksen) vielä torstai-iltana tarkasti läpi. Se on Itä-Suomelle ja Pohjois-Karjalalle hyvä. Puheet muuttuivat konkretiaksi.
Hallituksen talousarvioesityksen yhteydessä selvisi, että itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan toimenpiteillä, jotka pohjautuvat kesäkuun alussa asetetun valtiosihteerityöryhmän esityksiin.
Raaka-aineiden ja teollisuuden lisäksi Hirvonen arvioi Itä-Suomen merkitystä myös uudessa tilanteessa.
– Itä-Suomella on valtava geopoliittinen merkitys. Vahva Itä-Suomi turvaa koko Suomea.
Kohteet tarkasti määritelty
Itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseen hallitus ehdottaa noin 56 miljoonan euron määrärahalisäyksiä vuoden 2023 talousarvioesitykseen.
Hallituksen esitykset jakaantuvat viiteen kokonaisuuteen eli saavutettavuuteen, matkailuun, osaamisen kehittämiseen, aluekehitykseen sekä energiaomavaraisuuteen ja vihreään siirtymään.
Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen kertoi Ylen haastattelussa olevansa tyytyväinen, että itäisen Suomen matkailun edistämiseen lisätään 7,5 miljoonaan euroa.
Rahoista kohdennetaan kaksi miljoonaa euroa retkeilyalueiden ja kalastusmatkailun edistämiseen ja kaksi miljoonaa euroa luonnonsuojelu- ja kansallispuistoalueiden kehittämiseen ja kunnostamiseen. Miljoona euroa jaetaan hankkeisiin eri puolilla itäistä Suomea, Yle uutisoi.
Visit Finland saa kaksi miljoonaa euroa Suomen maakuvan vahvistamiseen ja markkinointiin. Lisäksi Visit Saimaa saa puoli miljoonaa euroa jatkorahoitusta EU:n aluekehitysvaroista.
– Ilahduttavaa, että panostetaan matkailuun, joka erityisesti kärsii sodan vaikutuksista. Vähän mietityttää se, että kohteet on haluttu määritellä hyvin yksityiskohtaisesti. Olisin toivonut, että siinä olisi annettu lisää liikkumisvaraa, Mäkinen arvioi Ylen haastattelussa.
Budjettiriihessä päätettiin myös, että osaajapulaan vastaamiseksi sekä osaamis- ja koulutustason nostamiseksi itäisen Suomen korkeakouluihin lisätään opiskelijapaikkoja vetovoima-aloille.