Iikko B. Voipio Taipalsaarelta: Monipaikkainen hybridikunta uuden kunnan malliksi
Iikko B. Voipion mallissa pitkälle vietyä yhteistyötä tekevillä kunnilla olisi yhteinen valtuusto. (Kuva: Ville Miettinen)
Sote-uudistus ja hyvinvointialueiden synty kirvoittavat ideoita kuntien uudenlaisista toimintamalleista. Kuntalehti kertoi keskiviikkona neljässä kunnassa kuntajohtajana toimineen Markku Forssin ehdotuksesta, jossa kunnat pyrkisivät mahdollisimman läheiseen yhteistyöhön konsernikunnan muodossa.
Vielä hieman pidemmälle kuntayhteistyössä menisi Taipalsaaren valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Iikko B. Voipio, kok. Hän esittää monipaikkaista hybridikuntaa.
– Malli olisi sellainen, että esimerkiksi Etelä-Karjalan Länsi-Saimaan seutukunnan neljässä kunnassa (Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari) seuraavissa kuntavaaleissa valittaisiin kussakin 13 kunnanvaltuutettua. Neljän kunnanvaltuuston jäsenet muodostaisivat yhden yhteisen hybridikunnan valtuuston, VATT:ssa pitkään tutkijana toiminut Voipio kertoo.
Hybridivaltuusto käsittelisi talousarvion, tilinpäätöksen ja myös muut laaja-alaisimmat kysymykset. Hybridikunnan kunnanhallituksessa olisi neljää peruskuntaa edustavat henkilöt. Kussakin kunnassa olisi myös omat kunnanhallitukset, jotka hoitaisivat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lautakunnan tehtävät.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Hybridikunnan toimipisteet olisivat nykyisissä kunnantaloissa niin, että yksi hybridikunnan kunnanjohtaja ja toimialajohtaja istuisi nykyisessä työhuoneessaan. Virkakunta supistuisikin kuudestatoista neljään ja tehtäviin voisi palkata pätevimmät. Asukkaat saisivat palveluja vanhassa tutussa kunnantalossa. Myös hybridikunnan valtuustokokoukset voisivat kiertää tutuissa valtuustosaleissa. Tässäkin korostettaisiin monipaikkaisuutta, Voipio suunnittelee.
Voipion mukaan kuntaliitokset olisivat ensisijainen ratkaisu. Hän arvioi, että niihin tuskin edetään, joten on etsittävä vaihtoehtoisia malleja.
– Vuoden 2015 kuntalakia säädettäessä vallitsi optimismi, että Suomen kuntakoko kasvaisi kuntaliitoksin. Näin ei ole käynyt valtion porkkanarahoista huolimatta. Valtion tuella selvitettiin muun muassa Etelä-Karjalan kuntarakennetta. Yhden tai kahden kunnan maakunnalla olisi saatu 25 miljoonan euron säästöt, mutta kunnat kieltäytyivät edes keskustelemasta asiasta, Voipio sanoo.
Voipion mukaan on selvää, että pienet kunnat tuskailevat vuodenvaihteen jälkeen oman olemassaolonsa kanssa.
– Esimerkiksi Etelä-Karjalassa on seitsemän alle 6000 asukkaan kuntaa eikä näköpiirissä ole aikeitakaan kuntaliitoksiin. On siis seitsemän kunnanjohtajaa, sivistysjohtajaa, hallintojohtajaa ja teknistä johtajaa. Siinä missä 25 000 asukkaan kunta selviytyy kussakin tehtävässä yhdellä.
Kuntien toimintaan on Voipion mukaan joka tapauksessa pakko tehdä muutoksia kuntatalouden näkymien takia.
– Kolmen vuoden kuluttua, kun hyvinvointialueen pakkovuokratilat jäävät vaille jatkosopimusta, nykyisten kuntien käsiin jää arvotonta kiinteistömassaa. Eli muutoinkin heikentyneen kuntatalouden lisäksi laukeaa melkoinen talouspommi.
Voipio kannattaa myös emeritusprofessori Aimo Ryynäsen ja dosentti Matti Muukkosen esityksiä kuntalain perusteellisesta uudistamisesta.
– Nykyinen kuntalaki koskee niin 660 658 asukkaan Helsinkiä kuin 694 asukkaan Luhankaa. Laki on aivan liian raskas minikunnille. Uuden lain kirjoittaminen pitäisi saada vireille pikaisesti, hän sanoo.
Lue myös:
Matti Muukkosen mielipidekirjoitus Hybridikunnan hahmottelua
