Emeritusprofessori Ryynänen: Kuntalaki kirjoitettava uusiksi - mutta ensin on käytävä laaja keskustelu, mikä suomalainen kunta on
Kuva: Pixabay
Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynänen on keväällä kuntalakiproblematiikasta väitelleen Matti Muukkosen kanssa samaa mieltä siitä, että kuntalaki on kirjoitettava uusiksi.
– Se ei kuitenkaan ole ensimmäinen savotta. Sitä ennen on käytävä laaja ja perusteellinen keskustelu, mikä suomalainen kunta on sote-uudistuksen jälkeisessä ajassa, millainen on uuden ajan itsehallinnollinen kuntaorganisaatio ja mikä on tämän uudenlaisen kunnan ja valtion suhde, Muukkosen väitöksessä esitarkastana toiminut Ryynänen sanoo.
– Olen jo aiemminkin esittänyt, että uutta kuntaa ja kunnan ja valtion uudenlaista suhdetta selvittämään tarvitaan Korpilampi-tyyppinen seminaari, uusi kunnalliskomitea ja vapaakuntakokeilut.
Ryynäsen mielestä peruskysymys on, jatketaanko vallan keskittämistä ministeriöille vai etsitäänkö todellista kunnallista itsehallintoa.
– Minun viestini kuntalakikeskusteluun on, että kuntaa ei pidä nähdä vain palveluja tuottavana koneistona, vaan kunnallisella itsehallinnolla on merkittävä periaatteellinen arvo. Kunta on demokratian kivijalka, ihmisten lähiyhteisö ja alusta kaikelle vapaalle kansalaistoiminnalle. Tätä ei suomalaisessa keskustelussa riittävästi tuoda esille.
– Nykyisen eli vuoden 2015 kuntalain taustalla oli ajatus vahvasta peruskunnasta, jota Kataisen hallitus ajoi. Raskaita palveluvelvollisuuksia kantavan kunnan idea kärsi haaksirikon, joten nyt kunta on määriteltävä uudelleen. Tärkeää on samalla huolehtia siitä, että julkisessa rahoituksessa kunta ei jää hännänhuipuksi, joka saa jotain, jos valtion ja hyvinvointialueiden jäljiltä sattuu jäämään.
Laajan keskustelun jälkeen on uuden kuntalain kirjoittamisen aika.
– Siihen Muukkosen väitös tarjoaa aineksia. Hän perustelee lain uudistamistarpeen varsin vakuuttavasti, Ryynänen sanoo.
Kunnan ideaa ja olemusta sote-uudistuksen jälkeen pohditaan myös 15 kirjoittajan Uudistuva kunta -kirjassa. Ryynäsen toimittaman kirjan on määrä ilmestyä lokakuussa.
Juttua muutettu 29.8. klo 14.16: Korjattu lokakuussa ilmestyvän kirjan nimi.
Syrjäseuduilla väestö vähenee, mutta tehtävät pysyvät. Sen vuoksi tarvitaan “LEX-Rautavaara” eli erityislaki, jossa määritellään lähipalvelut harvaanasutuille ja pitkien välimatkojen kunnille, joiden syrjäisyyslisä on vähintään 140. Näin turvataan arkielämän lähipalvelut.
Hyvä kirjoitus prof Aimo Ryynäseltä. Todellakin 1.1.2023 lukien Suomen jokainen kunta on erilainen kuin joulukuun viimeinen päivä 2022. Tuolloin yli puolet kunnan tuloista ja henkilökunnasta on siirtynyt valtion rahoittamille hyvinvointialueille.
Vain vähän jos ollenkaan on puhuttu siitä millaisiksi kunnat jäävät tämän ison palvelumuutoksen jälkeen. Kuntien käteen jäävät sivistyspalvelut, yhdyskuntatekniikan palvelut viranomaispalveluineen ja elinvoimapalvelut.
Niin ja kuntaan jäävät myös nämä sote kiinteistöt jotka hyvinvointialueet vuokraavat muutamaksi vuodeksi! Kuntalaiset eivät pääsääntöisesti muuta minnekään.
Ennen kuin uutta kuntalakia saadaan ohjaamaan kuntien toimintaa, on jokaisessa kunnassa harkittava miten jatketaan. Päivitetään kuntastrategia hallintosääntö, lakkautetaan sotelautakunnat ja viilataan hallinto uuteen moodiin.
Mutta vahva intuitioni on, että läheskään kaikki kunnat eivät taloudeltaan selviä tulevasta tilanteesta kuiville. Jo nyt on ennustettavissa, että kuntaliitoksia tulee tulevaisuudessa tapahtumaan lukuisat määrät. Millainen on uusi kunta? Siinäpä hyvä keskustelun aihe jota on tarpeen ryhtyä käymään vaikkapa heti. Suomen Kuntaliitolla on tässä tärkeä rooli.
On uuden kuntalain aika.
Vuoden 2023 alussa voimaan tuleva sote- ja pelastustoimen uudistus siirtää nämä toiminnot pois kunnilta ja kuntayhtymiltä.
Veikaan, että pienten kuntien, asukaluku alle 6.000 vaakunat kannetaan arkistoon. Perustelut: Kuntien rahoituspohja pienenee merkittävästi. Monen kunnan tulot laskevat 20-30 prosenttia.
Maassa tarvitaan ”LEX-RAUTAVAARA”:
Pitkien etäisyyksien kuntien kanta: SOTE uudistuksen vaikutuksia kansantalouteen ei ole arvioitu riittävästi. Kunnat ovat valmiita nostamaan esille harvaan asuttujen alueiden problematiikan jopa erityislainsäädännön muodossa.
Lex-Rautavaara tarkoittaa sitä, että kuntalaisten peruspalveluja tulee tarkastella valtion ja kuntien palveluiden kokonaisuutena. Valtion palveluiden väheneminen pitkien etäisyyksien alueilla vaarantaa kuntalaisten perusturvallisuutta ja lisää kuntien palvelupaineita. Harvaan asutuilla alueilla on tärkeää turvata myös kuntalaisten asiointi tietoverkoissa, sillä sähköisten palvelujen merkityskorostuu edelleen tulevaisuudessa.
Syrjäseuduilla väestö vähenee, mutta tehtävät pysyvät. Sen vuoksi tarvitaan “LEX-Rautavaara” eli erityislaki, jossa määritellään lähipalvelut harvaanasutuille ja pitkien välimatkojen kunnille, joiden syrjäisyyslisä on vähintään140. Näin turvataan arkielämän lähipalvelut.