Rakentamislain vaikutuksia odotetaan jännityksellä niin kunnissa kuin kiinteistöalalla – Valiokunta-podcast käy läpi lain mahdollisia seurauksia
Paula Mäenpään (vas.) mukaan rakentamislain poikkemispykälä voi mullistaa kaavoituksen. Mikko Somersalmi toivoo kulttuurimuutosta tyhjillään olevista tiloista päättämiseen. (Kuva: Janne Aulavuori)
Rakennus- ja maankäyttölain uudistus eli rakentamislaki on herättänyt paljon keskustelua niin kuntakentällä kuin kiinteistönomistajien ja rakennuttajien keskuudessa, ja tämä keskustelu ja pohdinta tullee jatkumaan aina lain voimaantuloon vuoden 2025 alussa saakka.
Näin arvioivat Valiokunta-podcastissa rakentamislaista keskustelevat Kuntaliiton erityisasiantuntija Paula Mäenpää ja Raklin tekninen johtaja Mikko Somersalmi.
-Kaikki lain vaikutukset eivät olleet tiedossa lausuntokierroksilla. Uudet säännökset, ja niiden kokonaisvaikutus ei ole vielä selvää, Mikko Somersalmi muistuttaa.
-Pikku hiljaa koko kuva kehittyy lain vaikutuksista. Olennaista on nimenomaan tarkastella koko kuvaa kaiken aikaa: millaisia säädökset tai määräykset vaikuttavat rakennuhankkeisiin, kuhunkin osapuoleen, ja millainen on kokonaisuus.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Selvää on ainakin se, että esimerkiksi kunnissa tulee kiire saada prosessit kuntoon lain voimaantuloon mennessä. Laki lisää hallinnollista taakkaa.
-Laki vaatii kehitytyötä ohjelmistoihin. Hallintosäännöt ja rakennusjärjestykset täytyy uusia, Paula Mäenpää sanoo.
Laki merkitsee myös runsasta lisäkoulutustarvetta.
– Ei riitä että viranhaltijat koulutetaan, vaan myös luottamushenkilöt tarvitsevat tietoa, miten uusi laki toimii.
Poikkeamislupa puhuttaa
Eduskunnan ympäristövaliokunta laati lakiesityksestä laajan mietinnön, jossa lakiin tuli uutena asiana ns. poikkeamislupa. Tarkoituksena on helpottaa asumisen käyttötarkoituksenmuutoksia asemakaava-alueilla, esimerkiksi liikehuoneistojen muuttamisessa asunnoiksi.
Paula Mäenpää näkee säädöksen merkitsevän käytännössä kunnan päätösvaltaan kajoamista.
-Käytännössä kunnan tulisi myöntää poikkeamislupa, kun halutaan käyttötarkoitukseen muutosta asumiseen. Poikkeamislupamenettely on sellainen menettely, että jos jollekin myönnetään poikkeamislupa, kaikille vastaaville hankkeille tulisi hyväksyä samanlainen poikkeamispäätös.
-Tämä tarkoittaa myös, että kun tehdään uusia kaavoja, tulisi aina ajatella, että on mahdollista, että se myönnetään myöhemmin poikkeamisluvalla asumiseen.
Kiinteistöalalla poikkeamislupaan suhtaudutaan positiivisesti. Tyhjät tilat ovat nykyään todellinen ongelma, Mikko Somersalmi muistuttaa. Kyselyt kiinteistöalalta kertovat, että vajaakäyttö on nousussa toimistoissa.
-Se on jo nyt kaksinkertainen verrattuna pohjoismaisiin verrokkikaupunkehin Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Meillä on selkeä ongelma ohjausjärjestelmässä. Tyhjä tila on taloudellinen ongelma ja myös vähähiilisyysongelma.
Somersalmen mukaan ympäristövaliokunnan kirjaus poikkeamisluvasta tuli Raklissakin yllätyksenä.
-Toisaalta on myös hyvä, että tyhjien tilojen haasteeseen tartutaan.
Raklissa toivotaan, että tyhjien tilojen ongelmaa voitaisiin ratkoa nimenomaan yhteistyössä.
Lisää rakentamislaista Kuntalehdessä 4/2023.
Kuuntele Valiokunta-podcast täältä
Valiokunta on kuunneltavissa Spotifyssa, SoundCloudissa, iTunesissa ja Suplassa.
