Uusi haku kuntalaispaneelien kokeiluun käynnissä – Merikarvialta ja Pieksämäeltä hyvät kokemukset

Sitran kokeilu ottaa asukkaat tiivisti mukaan kunnan talouden suunnitteluun. Sitralla on parhaillaan käynnissä uusi haku kokeiluihin, joissa kehitetään kuntalaisten osallistamista kansalaispaneelien avulla. Haku päättyy perjantaina.

Tähän mennessä Sitran kokeilun kansalaispaneeleja talousarvion suunnittelussa on kokeiltu Merikarvialla ja Pieksämäellä.

Merikarvialla kansalaispaneeli on jo ehtinyt koota evästyksensä talouden suunnittelua varten. Kärkeen nousivat lukion aseman vahvistaminen lisäämällä valinnaisaineita, hankintatoimen tehostaminen yhdessä muiden kuntien kanssa ja rantakaavan päivittäminen mahdollistamaan vakituinen asuminen.

Pieksämäellä kansalaispaneeli on kokoontunut seitsemän kertaa, ja viimeinen kerta pidetään huomenna keskiviikkona. Paneelin suositukset budjetin tekoon julkaistaan parin viikon kuluttua torstaina 23.11.2023.

Kokeilua vetävä nuoriso- ja hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Pieksämäeltä kertoo, että keskustelu kansalaispaneeleissa on ollut erittäin rakentavaa.

– Olen yllättynyt, miten hyviä ehdotuksia panelisteilta on tullut. Niitä on tullut laidasta laitaan kaikilta kaupungin hallinnon aloilta, ja ne ovat olleet tosi konkreettisia.

Laitinen kertoo esimerkin kevytväylien hiekoituksesta. Panelistien mielestä hiekoitus kannattaisi tehdä talvisin vain väylien toiselle puolelle, jotta toisella puolella voisi vetää pulkkaa, sujauttaa potkukelkalla tai hiihtää matkalla varsinaisille hiihtoladuille.

– Hiekoituksen vähentäminen on kustannustehokasta, mutta sitä varten hiekoituskoneen olisi oltava sellainen, joka ei työnnä hiekkaa koko leveydeltä.

Viimeisen kansalaispaneelin kokoontumisen jälkeen lasketaan raadin suositusten kustannusvaikutukset ja esitellään suositukset kaupunginhallitukselle. Laskennassa on mukana ulkopuolinen konsultti.

Kansalaispaneelin jäseniltä pyydetään myös arviota, miten paneeli on heidän mielestään toiminut.

Toistaiseksi on epävarmaa, jatkaako kansalaispaneeli Pieksämäellä myös jatkossa.

– Edellisen kerran paneelissa kuulin kommentteja, että paneelin lopettaminen olisi harmi. Osallistujien mielestä on ollut hienoa olla mukana.

Pieksämäki on saanut Merikarvian tavoin kokeilun aikana tukea Sitralta. Kumpikin kokeilu on saanut 30 000 euroa, laskentatoimen konsultin työpanoksen sekä paneelimenetelmän neuvontaa.

Sitralla on myös kunnille avoin valtakunnallinen kehittämisverkosto.

Paljon enemmän kuin osallistuva budjetointi

Asukkaita osallistetaan kuntansa budjetin tekoon 66 prosentissa kunnista. Yleisintä on käyttää osallistuvaa budjetointia, jossa tietty summa kokonaisbudjetista on asukkaiden päätettävissä.

Sitran asiantuntija Pauli Saloranta näkee selvän eron osallistuvan budjetoinnin sekä Merikarvian ja Pieksämäen kansalaispaneelien välillä.

– Osallistuvassa budjetoinnissa kunnan asukkaat voivat päättää yhdestä pienestä määrärahasta. Kansalaispaneelissa otetaan kantaa koko kunnan talouteen. Kyseessä on siis usean kertaluokan ero ja erilainen työskentelytapa.

Saloranta kertoo, että kokeilun kansalaispaneeleiden tarkoitus on auttaa kunnan taloutta jossakin visaisessa kysymyksessä.

Uudessa, perjantaina päättyvässä haussa kuntia patistetaan määrittelemään, mikä kunnan talouden keskeinen kysymys tai pulma on ja mihin kansalaispaneelin näkökulmia ollaan hakemassa.

– Paneelimenetelmä soveltuu isojen kysymysten ratkaisuun mielestäni paremmin kuin avoimet kyläillat tai mielipidekyselyt, some-keskusteluista puhumattakaan, Saloranta sanoo.

On yleistä, että kunnissa yhdet ja samat aktiivit esittävät mielipiteitään ja pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon. Paneeleiden hyvä puoli on, että niiden jäsenet valitaan satunnaisotannalla ja heidät perehdytetään kuntansa toimintaan.

– Taloustilanteen kuvaaminen auttaa ymmärtämään, millaisiin asioihin kunta pystyy.

Panelistit pääsevät ikään kuin kunnan sisäpiiriin arkisiin haasteisiin ja oppivat näkemään, millaisia kysymyksiä talouspäälliköt pyörittelevät.

Kunnan elinvoiman kehittämistä

Saloranta sanoo, että kuntien kannattaa hyödyntää asukkaidensa viisautta ja ottaa kaikki voimavarat käyttöön. Yhtä lailla kuin tiukasta taloudesta, kuntalaisen kanssa on hyvä keskustella myös esimerkiksi tuulivoimasta tulevista uusista tuloista.

Merikarvian ja Pieksämäen kansalaisraatien vaikutukset nähdään myöhemmin keväällä, kun suositusten käytännön seuraukset alkavat mahdollisesti näkyä.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Marja-Liisa Ylitalo sanoo, että kuntalaisten ottaminen mukaan kunnan toiminnan suunnitteluun tulee jo kuntalaista.

– Mutta kun kuntalaiset otetaan aktiivisesti mukaan taloutta miettimään, heidät saadaan mukaan kehittämään myös kuntansa elinvoimaa. Yhdessä asukkaiden kanssa voi pohtia esimerkiksi, miten omaan kuntaan saataisiin houkuteltua uusia asukkaita.

Hän huomauttaa, että kun kunnissa saadaan ensin hyviä kokemuksia osallistuvan budjetoinnin pienistä summista, asukkaiden mukaan ottamista suunnitteluun on helpompi laajentaa.