Tampere ja Seinäjoki yllättivät presidentinvaalin ennakkoäänestyksessä – ”Ei voinut ennakoida edeltävien vaalien perusteella”
Helsingin vaalipiirissä noin 44,1 prosenttia äänioikeutetuista antoi äänensä ennakkoäänestyksen aikana. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom piti yllättävänä, miten aktiivisuus kohosi presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestyksessä niin korkealle Tampereella ja Seinäjoella.
Sjöblom listasi oikeusministeriön tulospalvelun pohjalta Tampereen sijalle kuusi vertailtaessa korkeimman äänestysaktiivisuuden kuntia.
Tampereen edellä olivat aktiivisuusjärjestyksessä Lestijärvi (63 prosenttia äänioikeutetuista äänesti), Kolari (56), Pello (55,9), Kankaanpää (54,5) ja Posio (54,3).
– Tampereen ja Seinäjoen korkeaa äänestysaktiivisuutta ei voinut ennakoida edeltävien vaalien perusteella.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Seinäjoki on korkean äänestysaktiivisuuden listalla sijalla 11. Seinäjoki ja Tampere erottuvat listan muista kärkipään edustajista asukaslukujensa perusteella. Muissa korkeimpien äänestysaktiivisuuden kunnissa on selkeästi vähemmän äänioikeutettuja.
Esimerkiksi Lestijärven kunnassa on noin 700 asukasta.
Lestijärvi onkin erityinen tapaus ennakkoäänestyksen suhteen, Pekola-Sjöblom jatkaa.
– Vaalista toiseen Lestijärvi on kärjessä aktiivisimpia ennakkoäänestyskuntia vertailtaessa.
Vaalipäivä voi muuttaa tilanteen
Matalan äänestysaktiivisuuden vertailussa Pekola-Sjöblom listasi hännänhuipuksi Korsnäsin, jossa vain 17 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä ennakkoon.
Korsnäsin perässä on listattuna Pedersören (23,2), Uusikaarlepyy (24,5), Luoto (25), Maalahti (25,8), Närpiö (28,7) ja Mustasaari (28,9).
– Monissa ennakkoäänestyksen suhteen matalimman äänestysaktiivisuuden kunnassa tilanne kääntyy aivan toiseen suuntaan varsinaisena vaalipäivänä, ja kunta voi kohota korkeallekin lopullisessa äänestysaktiivisuudessa. Tämä näkyy vaaleista toiseen erityisesti ruotsinkielisen Pohjanmaan kunnissa, joissa äänestetään usein vasta vaalipäivänä.
Pekola-Sjöblom huomauttaa, että hänen listoillaan ei ole Ahvenanmaan kuntia, koska muuten juuri matalimman äänestysaktiivisuuden lista olisi täyttynyt Ahvenanmaan kunnista.
Kokonaisuudessaan Pekola-Sjöblom arvioi, että korkeimman ja matalimman äänestysaktiivisuuden kuntavertailussa ei ollut montaakaan yllätystä.
– Vaalista toiseen on samoja kuntia aktiivisimmassa päässä ja vähiten äänestäneiden joukossa. Vaikka on eri vaalit, niin äänestäjät toimivat monesti tuttuun tapaan kunnissa.
Ennakkoäänestyksen suosio on kasvussa, 44 prosenttia Suomessa asuvista äänioikeutetuista äänesti jo. Ennakkoäänestyksen suosion lisääntyminen on trendi, Pekola-Sjöblom näkee.
Kunnat voivat parantaa paikallista äänestysaktiivisuutta järjestämällä kuntalaisten ulottuville matalan kynnyksen ennakkoäänestyspaikkoja. Sitä onkin tehty oikein hyvin, ja jatkossakin siihen on syytä panostaa, Pekola-Sjöblom arvioi.
Eroja myös vaalipiirin sisällä
Ennakkoäänestyksen aktiivisuudessa on hurjia eroja kuntien välillä, Pekola-Sjöblom huomauttaa.
– Valtaosassa kunnista ennakkoon äänestäneiden osuus on yli 40 prosenttia, ja sitten on myös kuntia, joissa vastaava prosentti on alle 30.
– Erot ovat paikoin suuria myös vaalipiirien sisällä, erityisesti Vaasan vaalipiirissä (17,0–63,0 prosenttia) ja Ahvenanmaalla (4,2–43,7 prosenttia).
Kuntien kannalta hyvä äänestysaktiivisuus on positiivinen asia. Kunnat ovatkin vaalijärjestelyiden suhteen toimineet esimerkillisesti vuodesta toiseen, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö huomauttaa.
Edellisellä kerralla presidentinvaalin lopullinen äänestysprosentti oli 69,9 ensimmäisellä kierroksella. Toista kierrosta ei tarvittu, kun Sauli Niinistö valittiin jatkokaudelle.
Edellisissä eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuus kohosi 72 prosenttiin.
Pekola-Sjöblom luottaa siihen, että äänestysaktiivisuus nousee nyt hyvälle tasolle.
– Gallupit lupaavat tosi tiukkaa kilpailua ja valittavana on monipuolinen joukko hyviä ehdokkaita, Pekola-Sjöblom pohtii äänestysaktiivisuutta nostavia tekijöitä.
Lue myös:
