”Meidän vahvuus on ollut terve talous ja runsaat synnytykset, nyt toinen näistä vahvuuksista on sössitty”, kommentoi Soiten hallituksen puheenjohtaja

Keski-Pohjanmaalla toimivan hyvinvointialue Soiten toimintaa on totuttu kiittelemään valtakunnallisesti. Jo kuutisen vuotta sitten etuajassa aloittanut sote-yhtymä on kirinyt talouslukujaan kuntoon ja toiminut esimerkkinä monelle nyt aloittaneelle sote-alueelle. Viime viikolla tuli kylmä suihku: 8-10 miljoonan ennakoitu alijäämä nousi yhtäkkiä 22 miljoonaan. Hallitus järkyttyi ja vaati selityksiä.

– Epäusko, pettymys, järkytys. Kommentoin vain, että olen sanaton, huokaa Soiten hallituksen puheenjohtaja Sari Innanen.

Hän ei vieläkään käsitä tilannetta, koska peilaa uutista 15. tammikuuta olleeseen hallituksen kokoukseen. Tuolloin hän kertoo saaneensa kyllästyneitä katseita osakseen, koska hän jankkasi samaa asiaa: pitävätkö laskelmat varmasti paikkansa, onko kaikki huomioitu, myös erikoissairaanhoidon laskut.

– Meille vakuutettiin, että varmasti on. Sitten yhtäkkiä alijäämä nousee kolminkertaiseksi. Olihan se pysäyttävä ja järkyttävä tieto, jatkaa Innanen.

Hän sai tiedon uudesta 22 miljoonan luvusta 24. tammikuuta.

– Nyt puhutaan kolminkertaisesta alijäämästä, mikä tarkoittaa yli 300 euroa per asukas. Se on raju luku verrattuna mihin tahansa alueeseen, huomauttaa Innanen.

Noin puolella reilu ylitys

Soite ei ole ainut hyvinvointialue, jossa ennakoitu alijäämä kasvoi roimasti. Ykköseksi tässä kisassa nousi Keski-Suomen hyvinvointialue, jossa alijäämän ennuste kasvoi 51 miljoonasta 105 miljoonaan euroon.

– Siellä on 54 miljoonan nousu. Myös Pirkanmaalla ja Vantaa-Keravalla alijäämän kasvu on suhteellisen suurta, sanoo neuvotteleva virkamies Antto Korhonen valtiovarainministeriöstä.

Näiden alueiden tilannetta selittää osin ensimmäinen toimintavuosi.

– Muut ovat uusia alueita, siinä mielessä Keski-Pohjanmaan tilanne on yllättävä, sanoo Korhonen.

Pirkanmaalla ennakoitu 94 miljoonaa muuttui 136 miljoonan alijäämäksi, Vantaa-Keravalla 82 miljoonaa on vaihtumassa 110 miljoonaan.

– Varsin isoja kasvuja on tullut, mutta toisaalta noin puolet alueista pysyi ennusteessa tai niihin tuli jopa plussaa. Esimerkiksi Varsinais-Suomi pysyi lankulla aika tarkkaan, kuvailee Korhonen.

Ministeriön hyvinvointialueiden ohjausryhmässä ei ole vielä analysoitu tapahtuneen syitä. Se tiedetään, että palkat ovat nousseet ja ostot ja palvelut kallistuneet, mutta miksi näitä ei ole osattu ennakoida, siitä ei ole tietoa.

– Kaikkinensa alijäämä pysyi suunnilleen arvioidussa, noin 1,35 miljardissa. Nyt se jakautui näin ja yksittäisten alueiden suuret muutokset yllättivät.

Johtaminen uusiin puihin

Keski-Pohjanmaalla jälkipuinti oman alueen tilanteesta jatkuu. Perjantaina tiedotetaan hätäkokouksen päätöksistä, mutta jotakin voidaan kertoa jo nyt.

– Selvää on, että talouden seuranta tehostuu. Myös johtamisjärjestelmä uusitaan. Johtajia ja päälliköitä on nyt aivan liikaa näin pienessä organisaatiossa, sanoo aluevaltuuston puheenjohtaja Asko Syrjälä.

Hän puhuu melko suuresta leikkurista.

– Sanoisin, että 30-40 prosentin vähennys johtajatasoon tulee.

Hän tietää, että Soiten ylimääräistä laskua ei voi enää lähettää kunnille, kuten ennen voitiin tehdä.

– Nyt on pärjättävä sillä mitä on. Jatkossa meidän päättäjien pitää saada kuukausittain selkeä raportti siitä, missä mennään. Ei me voida enää koskaan olla tässä tilanteessa, sanoo Syrjälä.

Hallituksen puheenjohtaja Sari Innanen pelkää hyvämaineisen ja ketterän sairaalan olevan nyt vaaravyöhykkeessä. Vaikka johtotason yt-neuvottelut on jo päätetty käynnistää, jotakin vahinkoa pääsi jo ehkä syntymään.

– Suurin pelko on se, vaivutaanko me keskussairaalatasolta jatkossa akuuttisairaalan tasolle? Meidän vahvuus on ollut terve talous ja runsaat synnytykset, nyt toinen näistä vahvuuksista on sössitty, se on selvä.

Teksti: Outi Airola

//Uutista korjattu 9.2.2024 klo 8.59 Soiten aluevaltuuston puheenjohtaja Asko Syrjälän sukunimi oikeaan muotoon, sukunimi ei ole Syrjänen//