Henkilöstömitoitukset ovat pakottaneet hyvinvointialueet vuokratyövoiman käytön lisäämiseen epäterveellä tavalla – ”Alueiden omaa harkintaa pitäisi tältä osin lisätä”
Väestön terveyden ja hyvinvoinnin lisäämistä mahdollistavista keinoista on keskusteltava nykyistä enemmän, arvioi Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola. Kuva: Lauri Rotko
Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola painottaa, että ei ole tarpeen kiistellä siitä, että tarvitaanko palveluiden uudistamista perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa tai muissa palveluissa.
Ajoittain kiivaitakin sävyjä saavissa julkisissa keskusteluissa jää toisinaan vähemmälle huomiolle se, miten suuria muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluissa parhaillaan toteutetaan.
– Hyvinvointialueet tarvitsevat tällä hetkellä työrauhaa saadakseen jo valmistelussa olleita suuria palveluiden reformeja eteenpäin.
– Yksin hyvinvointialueiden vastuulla ei ole esimerkiksi miettiä, miten erikoissairaanhoidon olisi hyvä jakautua eri puolilla Suomea, tai ylipäätään, vaikkapa sillä omalla alueella. Osa uudistuksista on sellaisia, että ne tarvitsevat tuekseen myös päätösvaltaa, jota hyvinvointialueilla ei ole. Esimerkiksi esillä ollut sairaalareformi vaatii lainsäädäntöä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Laki kehikkona
Ylipäätään vastakkainasettelu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on turhaa. Kokonaisuuden on toimittava ja siihen myös hyvinvointialueilla tähdätään.
– Alueilla on valtavasti töitä, kun sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujärjestelmiä on uudistettu ja uudistetaan kokonaisvaltaisesti.
– Työ on kaikilla alueilla hyvin käynnissä. Useiden vuosien saatossa syntyneen uudistamisvelan korjaustoimenpiteet on suunniteltava huolellisesti. Kyse on hyvin suurista uudistuksista. Uudistuksen taustaksi valmisteltu lainsäädäntö antaa vain kehikon muutoksille.
Alueille on suunniteltava parhaimmat omaan rakenteeseen ja kehityshistoriaan istuvat muutokset, Erhola jatkaa.
– Virkajohdon rooli muutosten esittelijöinä on keskeinen ja poliittisten päättäjien muutosten hyväksyjinä paineinen. Talous asettaa tiukat raamit, joten kaikki on suunniteltava ja toteutettava huolellisesti.
Rajallinen määrä tekijöitä
Yksi julkisessa keskustelussa usein esillä oleva aihe on henkilöstömitoitukset eli paljonko on oltava työntekijöitä suhteessa asiakasmääriin esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa.
– Henkilöstömitoitukset näyttäytyvät tällä hetkellä monella alalla ja monilla eri alueilla hyvin vaikeina toteuttaa. Saatavilla olevaa henkilöstöä ei yleisesti ottaen riitä asetettuihin tavoitteisiin Suomessa.
– Hyvinvointialueiden omaa harkintaa pitäisi tältä osin lisätä. Tällä hetkellä on ajauduttu koko järjestelmän kannalta epäterveisiin käytäntöihin vuokratyövoiman lisääntyvässä käytössä. Tämän kysymyksen ratkaisemiseen tarvitaan sekä kansallisia että alueellisia toimenpiteitä.
Palvelujärjestelmän eri kokonaisuudet, rahoitus, lainsäädännön velvoitteet, saatavilla oleva henkilöstö ja valvonnan kokonaisuudet liikkuvat tällä hetkellä osin toisistaan riippumatta eri suuntiin, Erhola lisää.
– Tämä aiheuttaa vasta toimintansa aloittaneille hyvinvointialueille suuriakin johtamisen haasteita. Valtionhallinnon vastuulla oleva hyvinvointialueiden ohjauskokonaisuus vaatii myös uudistamista, työ on jo käynnissä ja se on keskeinen osa koko järjestelmän uudistamista.
Verotus työkaluna
Sote-palvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle viime vuoden alussa. Jo sitä ennen painotettiin, miten tärkeää kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on.
Kunnissa tehdään erityisen tärkeää työtä kuntalaisten terveyden lisäämiseksi ja esimerkiksi sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi, Erhola jatkaa.
– Valtaosa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistävästä sekä sosiaalisia ongelmia ehkäisevistä toimenpiteistä tapahtuu sote-palvelujärjestelmän ulkopuolella, ihmisten arjen elinympäristöissä ja perheiden sisällä.
– Kuntien rooli on hyvinvointialueita keskeisempi näissä kokonaisuuksissa.
Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä kunnan rooli on muuttunut. Yhteistyö alueiden ja kuntien välillä kehittyy ja roolit selkeytyvät.
Ennaltaehkäiseviä palveluita tarjotaan, kuten aikaisemminkin, Erhola näkee.
– En itse koe tilanteen heikentyneen hyvinvointialueuudistusta edeltävään aikaan nähden. Jatkossa tarvitaan tosin vieläkin enemmän keskustelua siitä, miten ja millä keinoilla väestön terveys ja hyvinvointi edelleen lisääntyvät.
– Tässä kokonaisuudessa muiden muassa tupakan, alkoholin ja esimerkiksi makeisaineiden verotuksella on keskeinen merkitys, Erhola summaa.
Lue myös:
