THL: Opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit tulee pitää hyvinvointialueilla – Palveluiden toimivuudesta on ristiriitaisia näkemyksiä
THL:n mukaan opiskeluhuollon palvelut tarjotaan edelleen pääsääntöisesti kouluissa ja oppilaitoksissa. (Kuva: Ville Miettinen)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos katsoo, että opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit on syytä pitää osana hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluita. THL:n mukaan koulukuraattorien ja -psykologien tiivis yhteistyö hyvinvointialueen muiden sote-ammattilaisten kanssa mahdollistaa sen, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat aiempaa yhdenvertaisemmat ja toimivat saumattomammin kokonaisuutena.
Koulukuraattorit ja -psykologit siirrettiin kunnista hyvinvointialueille viime vuoden alussa osana sote-uudistusta.
– Palveluiden hallinnollinen sirpaleisuus on haitannut ja haittaa edelleen lasten ja nuorten avun saamista mielenterveysasioissa. Koulukuraattoreiden ja -psykologien siirtyminen osaksi hyvinvointialueiden sote-henkilökuntaa on ollut tervetullut edistysaskel, sanoo THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola THL:n tiistaina julkaisemassa kannanotossa.
Hietanen-Peltolan mukaan suurempi työyhteisö varmistaa myös sen, että koulukuraattoreilla ja -psykologeilla on mahdollisuus saada aiempaa paremmin oman ammattikunnan työyhteisön tukea.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hallitus selvittää kunnille palautusta?
Vantaan kouluampumisen jälkeen julkisuudessa on noussut esiin ajatus siirtää kuraattorit ja psykologit takaisin kuntien vastuulle. Asian nostivat esiin muun muassa pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).
Takaisin siirtoa on perusteltu muun muassa sillä, että siirto varmistaisi opiskeluhuollon ammattilaisten mutkattoman yhteistyön kouluissa opettajien kanssa.
THL:n lisäksi opiskeluhuollon takaisin siirtoa pitävät huonona ajatuksena muun muassa Suomen Psykologiliitto ja Kuntaliitto. Myös Pirkanmaan hyvinvointialueen opiskeluhuollon vastuualuejohtaja Marja Nurmi-Vuorinen, nuorten ja perheiden palveluista kommentoi asiaa Kuntalehden haastattelussa. Nurmi-Vuorisen mukaan opiskeluhuollon palvelut toteutuvat nyt tasavertaisemmin, koulupsykologit ja kuraattorit ovat päässeet osaksi ammatillista työyhteisöä ja psykologien rekrytointi hyvinvointialueelle on helpottunut alun jälkeen.
Yhteistyöstä eriäviä näkemyksiä
Marke Hietanen-Peltolan mukaan yhteistyö ja tietojenvaihto hyvinvointialueiden ja oppilaitosten välillä näyttää toimivan varsin hyvin. THL:n mukaan esimerkiksi Opiskeluhuoltopalvelujen verkostolle helmikuussa 2023 tehdyssä kyselyssä suurin osa ammattilaisista ilmoitti yhteistyön koulun kanssa jatkuneen hyvin tai melko hyvin.
Täysin vastakkaisia näkemyksiä yhteistyön ja muutoksen onnistumisesta ovat kertoneet muun muassa Kuntaliitto ja Psykologiliitto.
Kuntaliiton viime joulukuussa tekemästä selvityksestä kävi ilmi, että yli puolessa kunnista koettiin oppilashuollon yhteistyön olennaisella tavalla heikentyneen uudistuksen jälkeen.
HS:n haastattelussa Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen totesi, että tiedonkulku sosiaali- ja terveydenhuoltoon on parantunut, mutta huonontunut joissain tapauksissa kouluyhteisön sisällä. Joillakin alueilla on ollut esimerkiksi ongelmia tiedonkulussa, kuten pääsyssä Wilma-järjestelmään.
– On täysin ymmärrettävää, että lapsen koulussa toteuttama väkivallanteko herättää tarpeen pyrkiä nopeasti parantamaan oppilaiden mielenterveyden tukipalveluiden saatavuutta. Vuosi sitten tehty hallinnollinen siirto ei kuitenkaan liity tähän tekoon, toteaa THL:n Hietanen-Peltola.
Hietanen-Peltolan mukaan opiskeluhuollon palvelut tarjotaan edelleen pääsääntöisesti kouluissa ja oppilaitoksissa eikä pelättyä palvelujen siirtymistä pois ole hänen mukaansa tapahtunut.
Psykologiliitto kertoi toisenlaisista havainnoista viime vuoden aikana ja teki Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueesta valvontatoimenpidepyynnön joulukuussa 2023, kun hyvinvointialue oli säästötoimenpiteenä lakkauttanut ostopalveluna toteutuneet psykologipalvelut osasta kouluja, ja tarjosi palvelua ainoastaan keskitettynä puhelinpalveluna muutamia tunteja viikossa.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei käynnistänyt valvontatoimia hyvinvointialueen opiskeluhuollon psykologipalvelujen laillisuuden selvittämiseksi.
Kuraattorikäynneissä kasvua
THL:n tiedonkeruiden mukaan käynnit opiskeluhuoltopalveluissa pysyivät lukuvuonna 2022–2023 ennallaan tai jopa lisääntyivät. Kasvua oli erityisesti oppilaiden kuraattorikäynneissä. Sekä kouluterveydenhoitaja- että kuraattoriresurssit ovat perusopetuksen kouluissa nekin parantuneet 2022–2023.
– Hyvinvointialueilla on toki suuria eroja siinä, miten opiskeluhuoltopalvelut on organisoitu ja miten niitä johdetaan. Esimerkiksi puute koulupsykologeista ja tämän vuoksi tarjotut keskitetyt psykologipalvelut olivat kuitenkin arkea jo ennen sote-uudistusta. Palvelujärjestelmää tulee kehittää suunnitelmallisesti ja kehittämistyölle pitää antaa rauha, Hietanen-Peltola sanoo.
– Poukkoilu asiassa sisältää huomattavia riskejä, eikä THL pidä kuraattoreiden ja psykologien siirtoa takaisin kuntien vastuulle tarkoituksenmukaisena etenkin, kun se ei vastaa ammattilaispulaan millään tavalla.
Ammattilaispulaan viittasivat myös Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ja Marja Nurmi-Vuorinen Pirkanmaan hyvinvointialueelta. Paluu takaisin vanhaan ei auttaisi, vaan heikentäisi koulupsykologipalveluiden saatavuutta etenkin pienissä kunnissa.
