Psykologiliitolta kolme kehitysehdotusta opiskeluhuollon parantamiseksi
Koulupsykologipalvelut olisi tärkeä pitää saatavilla lähipalveluina kouluissa.
Huoli opiskeluhuoltopalveluiden toteutumisesta sekä ajankohtainen kriisitilanne ovat nostaneet esiin ajatuksen, tulisiko koulupsykologit ja -kuraattorit siirtää hyvinvointialueilta takaisin kuntien työntekijöiksi.
Suomen Psykologiliitto kuitenkin katsoo torstaina julkaisemassaan lausunnossa, että jälleen uusi hallinnollinen siirto opiskeluhuollon palveluille olisi erittäin haastava toteuttaa eikä toisi akuuttiin tilanteeseen helpotusta.
Psykologiliitto ehdottaa sen sijaan nopeampana ja tehokkaampana ratkaisuna opiskeluhuoltopalveluiden sujuvuuden ja saatavuuden varmistamiseksi osana kouluympäristöä kolmea toimenpidettä:
1. Lisätään terveydenhuoltolakiin sekä sosiaalihuoltolakiin velvollisuus järjestää opiskeluhuoltopalvelut lähipalveluina.
2. Valmistellaan pikaisesti lainsäädäntömuutokset, jotka mahdollistavat opiskeluhuollon ja kouluterveydenhuollon ammattilaisten oikeuden käsitellä opiskelijarekisterin tietoja ilman erillistä suostumusta tietojenluovutukseen.
3. Edellytetään aluehallintovirastoja käynnistämään tarvittavat valvontatoimenpiteet varmistaakseen, että hyvinvointialueet ryhtyvät konkreettisiin toimenpiteisiin järjestääkseen opiskeluhuollon palvelut lain mukaisesti.
Vain siinä tapauksessa, etteivät hyvinvointialueet näidenkään toimenpiteiden jälkeen pysty turvaamaan opiskeluhuollon palveluiden lakisääteistä saatavuutta ja toteutumista lähipalveluna, on Psykologiliiton näkemyksen mukaan vakavasti harkittava opiskeluhuollon psykologien siirtämistä takaisin kuntiin.
Vastusti siirtoa kunnilta
Psykologiliitto vastusti sote-uudistuksen mukaista opiskeluhuollon siirtoa hyvinvointialueille. Erityisenä pelkona liiton mukaan oli henkilöstön siirtäminen pois kouluympäristöstä, jolloin palvelut eivät ole aidosti lasten ja nuorten saatavilla.
Lisäksi Psykologiliitto ennakoi jo etukäteen ongelmia tiedonsiirrossa sivistystoimen, sosiaalitoimen ja terveydenhuollon välillä, mikä käytännössä vaikeuttaa koulussa toimivien ammattilaisten yhteistyötä lasten ja nuorten asioissa. Valitettavasti osalla hyvinvointialueista nämä uhkakuvat ovat Psykologiliiton mukaan toteutuneet.
Psykologiliiton näkemyksen mukaan kaikki hyvinvointialueet eivät ole pystyneet turvaamaan lainmukaisia opiskeluhuollon psykologipalveluja. Etenkin kyse on ollut palveluiden toteutumisesta lähipalveluina kouluissa ja lain mukaisesta 780 oppilaan mitoituksesta koulupsykologia kohti.
Psykologiliitto teki Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueesta valvontatoimenpidepyynnön joulukuussa 2023, kun hyvinvointialue oli säästötoimenpiteenä lakkauttanut ostopalveluna toteutuneet psykologipalvelut osasta kouluja, ja tarjosi palvelua ainoastaan keskitettynä puhelinpalveluna muutamia tunteja viikossa.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei käynnistänyt valvontatoimia hyvinvointialueen opiskeluhuollon psykologipalvelujen laillisuuden selvittämiseksi.
Myös Pohjois-Suomen ja Lounais-Suomen aluehallintovirastojen alueella on myös ollut valvontamenettelyjä psykologipalveluihin liittyen.
Lue myös: