Suomalaisen koulutusperustan kuolema – Oulussa ja Tampereella tyrmistyttiin leikkauksista
Oulun seudulla toimivan Osaon rehtorin Jarmo Paloniemen mukaan tilanne on ”kuin paluu historiaan”. Hän viittaa tällä siihen, että ne yritykset, joilla on varaa ja halua, kouluttavat jatkossa itse työntekijänsä. Kuva: Jouni Ylisuutari
Kehysriihen päätösten mukaan hallitus aikoo säästää ammatillisesta koulutuksesta 100 miljoonaa euroa.
Leikkaukset koskettavat erityisesti alanvaihtajia ja ammatillista jatko- sekä täydennyskoulutusta.
Ammattiosaajavetoisilla kasvualueilla, kuten Oulun seudulla ja Pirkanmaalla, uutinen leikkauksista otettiin vastaan järkyttyneenä.
Koulutuskuntayhtymä Osaon sekä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun johtajat ennakoivat säästöjen tarkoittavan merkittäviä rakenteellisia ja koulutusvastuumuutoksia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Oulun seudulla toimivan Osaon rehtorin Jarmo Paloniemen mukaan negatiiviset vaikutukset ovat ilmeiset ja tulevat nopeasti heijastumaan työvoimapulana alueen yrityksiin.
– Ennustin tämän tapahtuvan jo silloin, kun hallitus ensin lupaili, ettei koulutuksesta leikata. Meillä Oulun seudulla tällaiset säästöt tulevat hyvin todennäköisesti tarkoittamaan noin neljää miljoonaa euroa, mikä voi tarkoittaa koulutettavien opiskelijoiden määrän vähenemistä jopa parilla tuhannella seuraavan kahden vuoden aikana, eikä henkilöstövaikutuksiltakaan tulla välttymään, Paloniemi huokaa.
Paloniemen mukaan tilanne on ”kuin paluu historiaan”. Hän viittaa tällä siihen, että ne yritykset, joilla on varaa ja halua, kouluttavat jatkossa itse työntekijänsä.
Osaajapulan hän ennustaa vaikeutuvan jo kahden vuoden sisällä, ja samalla kasvavat negatiiviset vaikutukset kansantalouteen.
– Meillä on paljon kallista kalustovaltaista koulutusta strategisesti tärkeille aloille. Vierailin talvella metsäalan yrityksissä, muun muassa Metsä Groupilla, ja kerroin, että joudutte pian kouluttamaan itse osaajanne, sillä meillä ei ole siihen ehkä jatkossa enää varaa. Yrityksissä tuolloin naureskeltiin ajatukselle, mutta minua ei kyllä naurata.
Koulutuskuntayhtymä Osao on Oulun seudulla toimiva monialainen ammattiopisto, jossa opiskelee 8 500 nuorta ja aikuista. Osaon 12 koulutusyksikköä sijaitsevat Kempeleessä, Limingassa, Oulussa, Muhoksella, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella.
Vetovoimaa talkootyöllä
Tampereen seudun ammattiopisto Tredun johtaja Kirsi Viskari jakaa Paloniemen tyrmistyksen ja huolet ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta.
– Koulutusta ajetaan kouluttajilta työnantajien vastuulle, kovalla rahalla ostettavaksi. Ei suomalainen työelämä ole sellaiseen tottunut. Meillä on ollut aina vapaa ja maksuton koulutusjärjestelmä, Viskari sanoo.
Viskarin mukaan säästöajatukset eivät ole linjassa työvoimapoliittisten kasvuajatusten kanssa. Viskari on erityisesti huolissaan suomalaisten elinikäisen oppimisen kasvusta ja itseohjautuvasta ammatillisesta kehittymistä, joka hänen mukaansa näillä toimin näivettyy.
– Mahdollisuudet kouluttautua uudelle alalle tulevat olemaan todella vaikeat, kun vielä aikuiskoulutustukikin on lakkaamassa. Alueilla tämä näkyy varmasti myös vaikkapa maamme sisäisessä työperäisessä muutossa.
Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on Suomen toiseksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Sen koulutustarjonta mahdollistaa runsaan 60 tutkinnon suorittamisen. Keskimäärin Tredussa opiskelee yhteensä 17 000 nuorta ja aikuista opiskelijaa 14 eri toimipisteessä.
Nokia huolissaan
Tredun koulutus on valtaosin oppivelvollisuuspohjaista, mutta osaajia koulutetaan runsaasti myös alueen yritysten ja työvoiman tarpeisiin. Vahvan ja monipuolisen teollisuuden kaupunki Nokia näkee huolen osaajien saamisessa.
– On hurjaa, että osaajia joudutaan esimerkiksi Tredussakin kouluttamaan jo talkoilla, koska raha on tiukassa ja kuitenkin me Tampereen kehyskunnissa tarvitsemme jatkuvasti eri alojen monipuolisia osaajia, Nokian kaupungin elinkeinojohtaja Tiina Laakkonen sanoo.
Nokialla on onnistuttu kehittämään kaupunkia vauhdilla lyhyessä ajassa ja houkuttelemaan yrityksiä ja osaajia. Ammatillisen koulutuksen vapaus on osaltaan tukenut kaupunkikehitystä ja elinvoimaa.
Nokian elinkeinojohtaja Tiina Laakkonen. Kuva: Nokian kaupunki/Mikko Ovaska
Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen muistuttaa, että Suomessa yhä vahva vientivetoinen perusteollisuus kaipaa jatkuvasti osaajia, joita ammatilliset oppilaitokset usein aikuiskoulutuksen kautta tuottavat.
– Teollisilla yrityksillä on jo nyt ollut vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa. Nykyaikainen prosessiteollisuustyö edellyttää osaamista esimerkiksi robotiikasta ja sähköisistä järjestelmistä. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaaminen uhkaa heikentää osaamista ja saatavuutta, Väätäinen sanoo.
Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen. Kuva: Nokian kaupunki/Opa Latvala
Leena Hirvonen, teksti
Lue myös:
Suomen kilpailukyky romahtaa, työttömyysluvut tulevat kasvamaan ja henkinen pahoinvointi tulee lisääntymään. Suomi on menestynyt hyvin nimenomaan hyvän koulutuksen takia. Lopetettuja koulutusaloja ei niin vain aloiteta uudelleen. Ihan turha valittaa työvoimapulasta ja vinkua ulkomailta työvoimaa.