Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Valiokunta-podcastissa: EU-vaalien alla ilmastopolitiikkakin hahmotetaan turvallisuuskysymyksenä, ja siinä piilee uhka – ”Kyynisyyden sijaan voisi olla tulevaisuuden horisonttia, joka tuo toivoa”
Vaalijulkisuus on nykyään sarja minijulkisuuksia, Johanna Vuorelma sanoo. - Ei voida enää puhua kansallisesta julkisuudesta tai kansallisesta vaalikeskustelusta. Meillä käydään valtava määrä vaalikeskusteluja sosiaalisen median areenoilla, suljetuissa keskustelutilaisuuksissa. Silloin kansallisen vaaliteeman muodostuminen on vaikeampaa. Kun kysytään mistä näissä vaaleissa puhuttiin, voidaan saada ihan erilaisia vastauksia riippuen siitä, keneltä kysytään. Kuva: Marko Pekkanen
Kesäkuun EU-vaaleja edeltävää keskusteluja ja -teemoja hallitsee Euroopan ja Suomen turvallisuutilanne. Tämä vaikuttaa myös muihin teemoihin. Turvallisuuspoliittinen kehys on niin hallitseva että esimerkiksi myös ilmastopolitiikka hahmotetaan turvallisuuskysymyksenä, politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta sanoo Valiokunta-podcastin uudessa jaksossa
– Sieltä nousevat sellaiset asiat kuin huoltovarmuus, infrastruktuurin kestävyys nimenomaan turvallisuuspolitiikan kysymyksenä, omavaraisuus. Nämä ovat ilmastopoliittisia teemoja mutta niitä hahmotetaan turvallisuuspolitiikan kautta ja niitä oikeutetaan turvallisuuspoliittisina keinoina.
Vuorelma sanoo näkevänsä eräänlaisena uhkana asetelman, jossa ilmastopoliittiset kysymykset suodattuvat nimenomaan turvallisuuspuheen kautta.
-Silloin ne saavat erilaisen luonteen ja niitä aletaan hahmottaa eri tavalla. Itse näen, että ilmasto ja ympäristöpolitiikka nousee ihan meidän kaikkein tärkeimmäksi teemaksi Euroopassa. Se on kuitenkin meille eksistentiaalinen kysymys, ja se pitäisi nähdä sellaisena.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Toisaalta, vaikka vaalien alla puhuttavat sota, turvallisuus, ilmastokriisi ja muut vakavat uhat, kampanjassa voisi erottua synkistelyn sijaan tarjoamalla tietä ratkaisuihin.
-Kyynisyyden ja kielteisten tulevaisuuden kuvien kautta voisi mennä ratkaisujen kautta ja olla tulevaisuuden horisonttia, joka tuo toivoa.
Viime EU-vaaleissa ehdolla ollut Mikkel Näkkäläjärvi avaa podcastissa myös sitä, miten vaalikampanjan loppusuoralla julkisuuteen tulleet nuoruuden rikokset vaikuttivat.
Näkkäläjärvellä on kokemusta myös Euroopan alueiden komiteasta, joka tuo paikallistason näkemystä EU:n päätöksenteon tueksi.
Äänestysprosentti EU-vaaleissa on ollut alle 50:n, mikä heikentää demokraattista mandaattia, Johanna Vuorelma sanoo.
Näkkäläjärvi on toiveikkaampi näiden vaalien kohdalla.
– Olen aika luottavainen. Näkyy erilaisista tutkimuksista, että ihmisiä kiinnostaa politiikka ja yhteiskunnalliset asiat. Näkyy nuorispbarometrissa, että nuoria kiinnostaa koko ajan enemmän yhteiskunnalliset asiat.
EU:n päätöksenteolla on vahva yhteys kuntien päätöksentekoon ja toimintaan. Moni äänestäjä ei tätä välttämättä ajattele tai edes tiedosta. Johanna Vuorelman mielestä kuntien tulisi nykyistä pontevammin tehdä näkyväksi EU:n päätöksenteon merkittävyyttä kunnille.
– Pitäisi panostaa viestintään ja siihen miten EU vaikuttaa kuntatasolla ja minkälaista työtä kunnat tekevät Brysselissä, tämä jää usein näkymättömiin. Se ei juurikaan näy julkisessa keskustelussa. Sitä kunnat voisiva paljon vahvemmin tuoda esiin.
Vaalikampanjointia ja kokemuksia viime EU-vaaleista käyvät podcastissa läpi myös nykyinen meppi Alviina Alametsä (vihr.), kansanedustaja Mira Nieminen (ps.) ja Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen, joka oli ehdokkaana kokomuksen listoilla.
Kuuntele Valiokunta Spotifyssa, SoundCloudissa, iTuneissa tai Suplassa!
