Sateenkaarilippu sai näkyä ennakkoäänestyspaikalla
Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle aiheuttanut sateenkaarilippu ei ollut esillä Helsingin kaupungintalolla, vaan Pihlajamäen nuorisotalolla. (Kuva: Ville Miettinen)
Helsingin kaupungin keskusvaalilautakunta ei ollut ylittänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa, kun se salli sateenkaarilipun esillä olon presidentinvaalien ennakkoäänestyspaikalla. Tähän tulokseen tuli apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, kun hän perehtyi asiasta tehtyyn kanteluun.
Kantelija arvosteli keskusvaalilautakunnan toimintaa, kun se oli sallinut sateenkaarilipun esillä olon tiloissa. Kantelijan mielestä lippu oli lainvastainen ja se olisi tullut poistaa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka kantelija oli sitä useana päivänä vaatinut. Kantelijalle oli kerrottu vaalitoimitsijoiden toimesta, että hänen tulee ottaa yhteyttä keskusvaalilautakuntaan. Lautakunnan taholta oli kantelijalle ilmoitettu, että asiaa oli tulkittu niin, että lipun esillä olo ei lakia riko.
Osa nuorisotalon normaalia sisustusta
Kantelijalle oli myös kerrottu, että ennakkoäänestyspaikkana toimiminen ei muuta nuorisotalon toimintaa ja sateenkaarilippu oli osa toimintaa, jolla nuorisopalveluissa edistetään yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä. Keskusvaalilautakunta oli myös todennut asiaa käsitellessään, ettei sen näkemyksen mukaan sateenkaarilipulla pyritty vaikuttamaan vaalilain vastaisesti äänestäjien vaalivapauteen. Samalle kannalle päätyi myös apulaisasiamies ratkaisussaan.
-Tiedossani ei ole, että tätä symbolia olisi myöskään käytetty kenenkään vaaleissa ehdokkaana olleen henkilön vaalikampanjoinnissa. Pelkkä passiivisen symbolin esillä olo ei siten käsitykseni mukaan loukannut äänestäjän vapaata tahdonmuodostusta. Katson, että lipun esillä olo äänestystilassa ei ole vaikuttanut vaalivapauteen lainvastaisesti, päätöksessä todetaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tuoreessa ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies toteaa, ettei pelkkä aatteellisten symbolien näkyvillä pitäminen loukkaa aatteellista vakaumusta. Ratkaisua lukiessa voi kuitenkin päätellä, että äänestyspaikoista vastaavien keskusvaalilautakuntien kannattaa olla tarkkoina asioista päättäessään.
-Pidän kuitenkin äänestystilan sopivuutta arvioitaessa merkittävänä sen käyttötarkoitusta ja varustelua. Demokratian asianmukainen toteutuminen ja äänestysaktiivisuuden turvaaminen edellyttää saavutettavuuden ja esteettömyyden lisäksi sitä, että tila olisi mahdollisimman neutraali sekä aatteellisista ja kaupallisista kytkennöistä riippumaton, apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin muistuttaa ratkaisussaan.
Ratkaisu oikeusasiamiehen sivustolla
